tiistai 15. tammikuuta 2019

Portugalin ihana Porto!


Portugali oli meidän Dinner4u2-bloggaajien ihan ensimmäinen yhteinen matkakohde. Tänne suuntasimme kesällä 2008 ja silloin varmasti jo tehtiin kovaa pohjatyötä ajatuksen tasolla blogin perustamiselle! Ensimmäisellä Portugalin reissulla kävimme Lissabonissa ja Algarven rannikolla. Upea reissu kaikin puolin. Seuraava reissu Portugaliin suuntautui vuonna 2014 Lissabonista noin tunnin matkan päähän pieneen Caldas de Rainhan kylään. Matkalle lähdettiin lähinnä pelaamaan, mutta myös nauttimaan Atlantin tyrskyistä ja auringosta. Tällä reissulla jo melkein pääsin käymään Portossa, mutta Porton vierailu toteutuikin vasta kesällä 2018. Pohjois-Espanjan ja Madridin vierailulla poikkesimme pariksi päiväksi ihanaan ja viehättävään Porton kaupunkiin. Parissa päivässä ihastuimme Portoon ja tänne varmasti tullaan uudemman kerran. Finnair aloittaa kesällä 2019 suorat lennot Portoon, joka tekee matkustamisen sinne erittäin vaivattomaksi. 



VIININMAISTELUA

Aloitimme Portoon tutustumisen majapaikkamme läheltä Douro-joen rannalta. Suuntasimme ensin alakautta upean Dom Luis I -sillan yli Vila Nova Gaian puolelle tutustumaan Portviini-taloihin. 




Vila Nova Gaian puolelta löytyy lukuisat Portviinin valmistajat vieri vieressä, joten portviiniin tutustuminen on erittäin helppoa ja vaivatonta. Ainoastaan päänvaivaa saattaa tuottaa se, että miten ehtii ja pystyy mahdollisimman moneen viinitaloon tutustumaan. Itse poikkesin maistelemassa portviiniä Porto Cruzin viinitalossa. Todella reilu maistiaisannos maksoi 3 euroa. 


Poikkesimme muutamassa muussakin paikassa ja käsimatkatavaroihin soveltuvat tuliaisostokset löysin pienestä kaupasta. 

Portviinin lisäksi meitä kiinnosti portugalilaiset valkoviinit, joiden makumaailmasta ehdimme saada aavistusta Portoa edeltävällä parin päivän visiitillä Vigossa. Vallan ihana viinibaari oli Dovrvm, joka sijaitsi pienellä poikkikadulla, johon sattumalta eksyimme. Kolmen viinin tasting kustasi kokonaiset 4,50 euroa.  



Kiertueemme lopuksi vierailimme toisessa kivassa viinibaarissa nimeltä The Wine Box, joka sijaitsi Porton vanhassa kaupungissa joen toisella puolella. Täällä maistoimme todella laadukkaita viinejä ja saimme kolmen viinin tastingiin toiveidemme mukaisesti yhden rose-viinin ja pari valkoviiniä. Suosittelemme poikkeamaan täälläkin. 

KAUPPAHALLI

Vila Nova Gaian puolella vierailimme myös Beira Rion kauppahallissa, jossa nautimme iltapäivän snacksit. Pastel de Nata oli aivan ihana! Sen huuhtelimme alas raikkaan ja todella maukkaan valkoisen vinho verde -viinin kanssa. Kauppahallissa oli useita kivoja ruokapaikkoja ja kiva meininki. Käynnissä olevat fudiksen MM-kisat toki nostattivat tunnelmaa entisestään. 


KÖYSIRATA JA SILTA 

Vila Nova Gaian puolelta lähtee köysirata ylös korkeuksiin. Köysiratamatka kesti noin kymmenisen minuuttia ja vei meidät alhaalta ylös Point de Juanille. Köysirata oli kiva elämys ja kaupunki avautui todella upeasti. Myös kävely yläilmoissa oli mahtava kokemus. 





Cantinho do Avillez

Portossa tuotti päänvaivaa ravintolan valitseminen. Useita todella mielenkiintoisia ravintoloita oli tarjolla ja vinkkejä etsin mm. Tripsterin Porto-oppaasta. Suosittelen lämpimästi pöytävarauksen tekemistä, jos mielii johonkin tiettyyn ravintolaan. Me olimme menossa mm. Cantina 32:n, mutta paikka oli täyteen buukattu. Sen sijaan illastimme Cantinho do Avillezissa, jonka sijainti aivan kotimme läheisyydessä oli mitä mainioin. 

Ihan alkuun pöytäämme tuotiin leivät ja leipien lisukkeet. Leivät olivat herkullisia, samoin kuin oliivit ja tahnat. Alkusnacksit tuotiin pöytään meiltä mitään kysymättä ja laskussa sitten olikin näistä veloitettu lähemmäs 6 euroa. 


Illallisellakin maistui vielä lasi viiniä, vaikka aika monta viinimaistiaista oli päivän aikana jo takana. 

Alkuun jaoimme annoksen turskapalleroita (9 €) valkosipulilla ja ruohosipulilla maustetun majoneesin kanssa. Annos oli todella hyvä ja kooltaan oikein sopiva kahdelle jaettavaksi. Friteeraus oli todella ohut ja rapea ja kala maukasta. 


Pääruuaksi söimme ulkofilepihvin (22,50 €) ja paikallisen erikoisuuden francesinha-leivän (12 €) ravintolan omaan tapaan tarjoiltuna, joka kuulemma eroaa totaalisesti perinteisestä leivästä. Edellisiltana olimme maistaneet perinteistä leipää ja kieltämättä näissä oli jotain eroja, mutta ei minusta ollut tarjoilijan sanojen mukaan ratkaisevasti erilainen. Leipä oli voideltu tryffelivoilla ja täytetty paikallisella serra-juustolla, tryffelimortadellalla, savustetulla sianmakkaralla, chorizolla ja kananmunalla . Joku lihoista oli  minun suuhun todella vastenmielisen makuinen ja ne jätinkin suosiolla syömättä. Tykkäsin voimakkaan makuisesta Serra-juustosta, chorizosta ja itse leivästä, joka oli maukas ja rapea. Aikamoinen mättöannos kaikkinensa, jossa riitti syömistä yllin kyllin. Ranskalaisia vähän tähän annokseen vielä kaveriksi, niin ei todellakaan ollut mikään kevyt setti. 


Ulkofileestä valmistettu pihvi tarjoiltiin kastikkeen, valkosipulipureen, kuivatun kinkun, sienien ja kotitekoisten sipsien kanssa. Annos kokonaisuudessa  kaikkine elementteineen oli maistuva, mutta itse pääosan esittäjä eli pihvi ei ollut onnistunut. Liha oli kaukana mureasta ja sitä sai työstää toden teolla. Olisi tehnyt mieli palauttaa annos keittiöön, mutta jäi tällä kertaa tekemättä. Tarjoilijalle annoin kyllä epäonnistuneesta pihvistä palautetta ja miksi pihvi jäi puoliksi syömättä. Tästä pääruoka-annoksesta jäi pihvin osalta tympeä fiilis. Sipsejä sen sijaan napostelimme innokkaasti.

Olin jo etukäteen päättänyt jälkiruuan, jonka ravintolassa aioin syödä. Annos kuulosti niin superhyvälle, ettei sitä vaan voinut jättää väliin. Hasselpähkinäunelma (6,60 €) sisälsi hasselpähkinäjäätelöä, hasselpähkinävaahtoa ja hasselpähkinää ripauksella suolaa. Jälkiruoka täytti kaikki lupaukset ja odotukset - listassa luki, että tämä jälkiruoka muuttaa elämän. Ja oli todellakin yksi parhaita jälkiruokia, joita olen ravintolassa syönyt. Ihan huippu ja mahtavan reilun kokoinen jälkkäri!

MUUTA

Parin päivän visiitillä pyörimme aika paljon majapaikkamme läheisyydessä Ribeirassa ja Vila Nova da Gaian puolella, mutta ehdimme tehdä muutakin. Matkustimme Portoon junalla ja ensimmäinen nähtävyys oli Porton kaunis juna-asema. Olimme Portossa fudiskisojen aikaan ja kaupungilla näkyi fudisporukkaa todella runsaasti.  Kaupungissa oli erinomainen tunnelma! Kaupunkia kävimme ihailemassa Clerigos-kirkon kellotornista käsin. Kirkon torniin on noin 200 porrasta ja porraskäytävä on paikoin aika niukka - ahtaita paikkoja vieroksuville voi olla turhan hevi setti. Kiipeäminen kirkon torniin kannatti, sillä tornista oli hienot näkymät! 




Kävimme mm. ovelta kurkkaamassa kuuluisaa Lello-kirjakauppaa, teimme ostoksia Santa Catarina-kadulla ja huristelimme metrolla Matosinhosin rannalle. Aamulenkin juoksimme Douro-joen vartta pitkin, josta taas eri tavalla avautui kaupungin kivoja maisemia. Lenkkejä olisimme voineet juosta myös Felgueirasin majakan suuntaan Atlantin rannalle, mutta jäi seuraavaan kertaan.  



Portoon kannattaa lähteä pidemmälle reissulle, nauttia viehättävästä kaupungista ja lähteä vierailulle Douron laaksoon ja vaikka yöpyä yön tai kaksi eri viinitiloilla. Tämän aion itse toteuttaa seuraavalla Portugalin ja Porton reissulla.  



torstai 3. tammikuuta 2019

Ravintola Nude!

Ravintola Nude avattiin lokakuussa Kasarmikadulle ravintola Emon edellisiin tiloihin. Emossa olemme nauttineet monta ihanaa illallista, samoin kuin Olossa. Siksi olikin aivan selvää, että suuntaamme mahdollisimman pian Olo groupin uuteen ravintolaan. Kiinnostusta lisäsi myös ravintolan konsepti, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Nude nimittäin yhdistää viinien verkkokaupan ravintolaan. Kaikkia ravintolassa tarjottuja viinejä saa tilattua Bottlescouts-verkkokaupasta. Meistä tämä on erittäin hauska idea, koska ravintolassa on kiva nauttia aivan uusia viinejä, mutta usein jää harmittamaan viinin saatavuus. Jos siis oikein ihastuu johonkin viiniin illallisen aikana, on sitä verkkokaupasta helppo tilata. 

Nuden keittiön päällikkönä toimii vuoden kokki 2018 Kalle Tanner, joka on myös ravintolan osakas. Asiakaspaikkoja ravintolassa on noin 60. Listalta ei löydy valmiita menukokonaisuuksia, vaan listakin on rakennettu eri tavalla kuin muissa paikoissa. Alkuruuille tai pienemmille annoksille on listalla jo valmiiksi mietitty viini, samoin makeille jälkiruuille. Pääruokia on listalla kolme (kasvis, kala, liha) ja niille saa tilattua viinejä omien makumieltymysten ja suositusten mukaan. 


Me päätimme lähteä iltaan fiiliksen mukaan ja tilata annoksia sitä mukaan, miltä tuntui. Listalta valikoimme ensin kaikista houkuttelevimmat annokset. Hummeria ja ankanmaksaa annos oli raikas. Ankanmaksa ei juuri annoksessa maistunut, vaan pääosassa oli hummeri. Annos toimi hyvin ruokahalun herättelijänä ja illallisen aloituksena. 


Makuparina hummeriannokselle tarjoiltiin cavaa. Raikas ja tasapainoinen cava oli oikein sopiva pari annokselle. 


Kaalia ja sipulia -annos oli rakennettu puuron muotoon. Puuro sai seurakseen vielä herkullisen liemen, joka oli erityisen herkullinen. Itse puuron maku oli pidemmän päälle aavistuksen tunkkainen - jotain raikasta olisi tähän seuraksi kaivannut.  


Raikas ja puolikuiva riesling Rheinhessenin alueelta on luomutuotantoa. Tätä viiniä ei ollut paritettu Kaalia ja sipulia -annokselle, vaan tein aivan omavaltaisen ratkaisun, koska teki mieli aromikasta rieslingiä.   


Hirviannos oli kaikkinensa ihana! Annoksessa oli hirveä, hirven kieltä ja ruohosipuliperunamuussia. Hirven kieli olikin oikein maistuvaa ensisäikähdyksestä toivuttua.   


Hirven kanssa paritettu viini ei rypäleiden (Merlot, Cabernet Sauvignon) perusteella kuulu suosikkeihimme, mutta oli kuulkaas kiva viini ruuan kanssa. 



Turska tarjottiin hauskasti pienen peiton alta. Tämäkin annos oli todella herkullinen. Selleri toimi tässä annoksessa kivasti ja reilu annos parmesaania, juustokastiketta ja savustettua kermaviiliä toi annokseen mukavaa täyteläisyyttä. Ihana makuelämys!   



Chardonnay ei kuulu lempirypäleisiimme, mutta tämä australialainen tuttavuus oli todella hyvä. Viini oli raikas ja tasapainoinen eikä siinä maistunut liiaksi tammikypsytys, joka mielestämme tekee valkoviineistä usein tunkkaisia. Paras Chardonnay, jota olemme juoneet!


Kateenkorva on harvinaista herkkua, joten tätä oli ihan pakko tilata. Kateenkorva oli pehmeää ja maukasta ja kermaiset sienet täydensivät annosta loistavasti. Chardonnay oli täydellinen makupari annokselle. 


Marmorihärkä ihanan täyteläisen béarnaisekastikkeen kera (29€) toimi täydellisesti. Raikkautta annokseen toi kotimainen punakiinankaali. Annos oli reilu ja sopivan kokoinen pääruoaksi. Marmorihärän kanssa valikoitui suositusta kevyempi Spätburgunder (pinot noir), joka mielestämme sopi annokseen vallan mainiosti. Annos oli ehdottomasti illan paras. 


Nudesta jäi yleisesti kiva fiilis. Tykkäsimme ravintolan perusajatuksesta, että ruoka sovitetaan viineihin ja viini nouseekin Nudessa ihan eri asemaan. Ruoka oli hyvää ja viiniparitukset toimivat. Pienet annokset olivat kooltaan pieniä, kun taas pääruoka oli meidän mielestä suhteessa pieniin annoksiin aivan reilu. Viinit olivat mielestämme hyvin hinnoiteltuja, itse annokset olivat tyyriimmän puoleisia. 

Palvelu Nudessa oli jopa hämmentävän läheistä ja tuttavallista. Tarjoilijat istuivat rennosti viereen ja illallisen aikana jubailtiin vähän niin kuin kavereiden kesken. Meistä palvelu oli ehkä turhankin välitöntä näin suomalaiseen makuun ;).

Viinit ovat Nudessa pääroolissa ja suosittelemmekin ravintolaa erityisesti viinin ystäville! Tosi kivaa, että Helsinkiin syntyy erilaisilla konsepteilla ravintoloita, jotka tarjoavat uudenlaisia elämyksiä! Täällä ei tarvitse viinien kanssa todellakaan pönöttää vaan voi rennolla fiiliksellä nautiskella uusista makuelämyksistä. 



sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Kuohuviinitasting by Master of Wine Tuomas Meriluoto



Viini- ja ruokamessujen parasta antia ovat minusta erilaiset tastingit. Viime vuonna osallistuimme upeaan Saksan jokilaaksojen viinit -tastingiin, josta sain monta kivaa uutta viinivinkkiä ja paljon tietoa saksalaisista viineistä. Tänä vuonna aikatauluumme sopi hyvin Tuomas Meriluodon kuohuviinitasting. Mikäs olisi hei parempi aloitus viikonlopulle kuin kuohuviinitasting? Suosittelen kokeilemaan vaikka kaveriporukalla ihan omaa kuoharitastingia. 

Tasting oli tosi hauskasti rakennettu ja koottu eri maiden kuohuviineistä sisältäen yhden rosekuohuviinin ja kirsikkana kakun päällä samppanjan! Tuomas veti tastingin tosi rennosti, mutta erittäin asiantuntevasti. Häntä oli ilo kuunnella!

Kuva Winestate

Aloitimme tastingin rutikuivalla cavalla. Espanjalainen cava on perinteisellä menetelmällä tehty kuohuviini. 99 prosenttia cavasta valmistetaan Katalonian alueella. Luomuviljelty Mirgin Reserva Cava Brut Nature (15,50 €) tulee Alta Alellan viinitilalta, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Barcelonasta. Viini valmistetaan siis perinteisellä tavala ja toinen käyminen tapahtuu pullossa 15 kuukauden ajan. Jäännössokeria tässä kuoharissa on vain 2 gr / l. Yllätyin, kuinka raikas tämä cava oli. Maku oli todella puhdas ja siksi Tuomas suositteli viiniä esimerkiksi sushin kanssa ja toki tämä vegaaninen luomuviini on erinomainen vaihtoehto myös aperitiivina. 


Kuva Winestate
Tastingin toinen kuohuviini tuli Chilestä. Torres Estelado Organic Extra Brut (14,35 €) on valmistettu minulle aivan uudesta Pais-rypäleestä, jonka historia oln mielenkiintoinen. Pais-lajike lähti uuteen nousuun 2000-luvun alussa Chilen valtion aloitteesta ja nyt rypäleen arvo on yli 40-kertaistunut. Pais on punainen rypäle, mutta kuohuviiniä valmistettaessa rypäle puristetaan niin nopeasti, että siitä saadaan valkoinen mehu. Ensimmäinen käyminen tapahtuu terästankeissa ja toinen käyminen pulloissa. Tuoksu on hedelmäinen ja tässä oli selvästi enemmän makua. Sokeria viinissä on 6 gr / l eli kolminkertaisesti verrattuna ekaan kuohuviiniin. Minä tykkäsin tästä chileläisestä kuohuviinistä kovasti ja oli minun suosikki. Alkon muistilistalle ehdottomasti. 




Seuraavaksi matkustimme Ranskaan ja pääsimme maistelemaan Cremantia eli ranskalaista, perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviiniä. Tämä punaiseen pulloon Code Rouge Brut Éternel blanc de blancs  tulee Etelä-Ranskasta Limouxin alueelta. Maku oli ihana ja tuhti. Tuomaksen suositus tälle kuoharille oli ruoka ja hän mainitsi esimerkkinä sienikeiton, jonka kaveriksi tämä juoma sopisi. Minä ihastuin kermaiseen jälkimakuun. Oli aivan ihana. Tätä viiniä ei Alkosta löydy, mutta suosittelen ehdottomasti maistamaan muita Cremanteja. Me ihastuimme Cremanteihin Alsacen reissulla. Nousi ehdottomasti lempijuomiemme kastiin. 



Kuva Winestate

Prosecco on pitkään ollut yksi lempijuomistani. Tykkään proseccon hedelmäisyydestä ja raikkaudesta ja juoman helppoudesta Prosecco on maailmanlaajuisesti suosittu ja on Suomessakin nostanut kovasti suosiotaan. Tämä Jeio Organic prosecco (14,98€) oli todella kiva! Maku oli kuiva, raikas ja hapokas. Luomuviini tulee Bisolin tilalta, joka on laadukkaastaan Proseccostaan kuuluisa. Tämän proseccon valmistukseen käytettävät rypäleet kerätään käsin ja vaikoidusti tilan tarhoilta. Prosecco, jota todellakin kannattaa maistaa!



Tastingin Rosekuohuviini tulee Lindauerin viinitalosta Uudesta-Seelannista. Tämä viini valmistetaan tankkikäymismenetelmällä eli viini jätetään tankkiin hiivasakan kanssa. Tässä kuohuviinissä oli tastingin viineistä eniten paahteisuutta. Oiskohan se tuo runsas paahteisuus, joka ei niin mun makuun iske. Jäännössokeria on 12 g / l ja sokerin mukaan mitoiltetuna asettuu siihen kuivan ja puolikuivan rajamaille. Vuoden 2015 -viinit kilpailussa viini sai pronssimitalin ja on omassa hintaluokassaan Ilkka Sirenin mukaan häkellyttävän hyvä. 
Kuva Winestate

Tastingin kruunasi todella kivan makuinen samppanja, jota maistoimme aivan viimeisenä. Tämä Henriotin tilalta tuleva  Blanc des blanc -samppanja oli raikas ja hedelmäinen. Henriotin tila on Champagen alueen vanhin yhtäjaksoisesti saman perheen omistuksessa ollut perheyritys, nyt jo kahdeksannessa polvessa. Non vintage -merkintä samppanjassa tarkoittaa, että kyseessä on standardituote, jonka laatu pyritään pitämään vuodesta toiseen samalla tasolla - aina näissä tastingeissa oppii uutta! Sokeria tässä samppanjassa on 8 g / l. Samppanja sopii hyvin aperitiiviksi, mutta on parhaimmillaan ruuan kanssa. Ruokasuosituksia on muun muassa meren herkut, vaalea liha ja sienet. 

Kuohuviinitasting oli hauska makumatka ympäri maailmaa. Oli kiva kuulla paljon  kaikenlaista uutta ja ensi kertaa näin peräjälkeen maistaa cavaa, proseccoa, cremantia ja muita eri maiden kuohuviinejä. Tälläinen tasting olisi hauska järjestää ihan omin voimin kaveriporukalla! Jokainen voisi tuoda tastingiin vaikka oman lempparikuoharin tai tehtäväkseen etsiä jonkun maan laadukkaan, hyvän hintalaatusuhteen omaavan kuohuviinin - ja sitten vaan maistelemaan. Tastingin kruunasi esitys ja seikkaperäinen ohjaus kuohuviinipullon avaamiseen veitsellä. Olipa ihanaa nähdä tämä ensi kertaa livenä! Klikkaa instaamme ja katso, kuinka tyylikkäästi kuoharipullo aukeaa! 

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Bacco - italialainen enoteca & pizzeria Helsingissä!

Juuri ennen tulevaa Italian ja Sisilian matkaa illastimme italialaisessa ravintola Baccossa. Sain ihanilta sulkisystäviltä Baccoon lahjakortin, jonka halusin tietenkin heti käyttää! Bacco tarjoaa herkullisia makuja Italian eri osista. Alkupalalista on todella houkutteleva ja pääosaa täällä näyttelevät pizzat. Viineistä on mistä valita ja hinnatkin olivat minusta varsin maltilliset. 

Illan Baccossa aloitimme nauttimalla lasit viintä. Tykästyin molempiin, sekä ihanan täyteläiseen ja lempeään punaviiniin että raikkaaseen rieslingiin. 




Viinit saimme aivan nopeasti, mutta alkuruokia odotellessa kesti kyllä aivan turhan kauan. Puolen tunnin odottelun jälkeen, kävin pyytämässä tarjoilijalta, josko saisimme vähän leipää, kun itsellä alkoi olemaan jo aivan hullu nälkä. Tästä lähtikin sitten palvelu toimimaan myös aikataulullisesti aivan sujuvasti. Leipää dippailimme Baccon oliiviöljyyn. 



Tilasimme kaikenlaisia alkuruokia yhdessä nautittavaksi ja jaettavaksi. Focaccina oli rosmariinilla maustettu ohut leipä. Maku oli todella suolainen, mutta maukas. Sopi nälkäisille syöjille hyvin. 



Alkuruokalistalta ehdoton valinta oli tietenkin arancinit. Baccon arancini sisälsi tietenkin riisiä, salviaa, kurpitsaa ja taleggio-juustoa. Oli todella herkullinen, suussa sulava pallurainen!



Baccon Bruschetta oli päällystetty naudanliha-carpacciolla. Lisäksi leivällä oli pestoa, sitruunaa, ja parmesaania. Todella herkullista oli tämäkin. 



Juustolla täytetyt munakoisosiivut olivat erityisesti minun makuuni. Munakoiso on yksi lempparivihanneksista ja tässä makuyhdistelmä oli toimiva. 




Tarjoilija kehui kovasti italialaisia leikkeleitä ja siksi päätimme maistaa niitäkin. 



Italialaiset lihapullat tulisella tomaattikastikkeella ja uppopaistetulla polentalla jäivät kuvaamatta, mutta ei syömättä. Lihapullat olivat aika perinteisen makuisia. Tulinen tomaattikastike sen sijaan maistui ja itse ihastuin erityisesti herkulliseen uppopaistettuun polentaan.  

Alkuruuista riitti todella hyvin jaettavaa ja syötävää viidelle henkilölle. Siksi pääruuaksi riitti paremmin kuin hyvin kaksi pizzaa jaettavaksi. Tarjoilija kehui yhtä listan pizzaa niin paljon, että päätimme maistaa. Crema di peperoni e salsiccia piti sisällään tuoremakkaraa, paprikapyreetä, Scamorza-savujuustoa ja vihreää kastiketta, jossa oli oliiviöljyä, persiljaa, oreganoa ja basilikaa. Pizzapohja oli loistava. Tykkäsin sen koostumuksesta ja mausta todella paljon. Pizzan täytteet eivät sen sijaan olleet meistä huippuja. Paprikapyre toi tietynlaista outoa makeutta pizzan makuun, jolle emme sitten oikein syttyneet. Täytteitä sinänsä oli aivan sopivasti. 



Margherita-pizza ilmakuivatulla kinkulla oli kokonaisuudessaan loistava ja kaikkien makuun juuri sopiva. Pizzan ystävän kannattaa ehdottomasti poiketa Baccoon. Pohja oli nimittäin erinomainen. Taikinaa kohotetaan 96 tuntia. 


Tuhdin illallisen päätteeksi meille riitti yksi Tiramisu jaettavaksi. Tässä tiramisussa ei ollut mitään yllättävää, vaan oli valmistettu espressoon kastetuista Savoiardi-kekseistä, mascarpone-juustosta ja Marsala-viinistä, joka on väkevöity viini. Muutama päivä illallisen jälkeen pääsinkin käymään itse Marsalan kaupungissa ja maistelemaan erään viinitalon Marsalaa. Tiramisusta riitti muutama lusikallinen jokaiselle ja toimi erinomaisen hyvin herkullisen illallisen jälkiruokana. Sopivasti makeutta ja mehevyyttä. 


Illallinen Baccossa oli miellyttävä kokemus. Tunnelma ravintolassa oli mukava ja eläväinen. Jossain kohtaa taustamusiikkikin muuttui omille korville miellyttävämmäksi. Henkilökunta palveli ystävällisesti ja antoivat reippaasti suosituksia listan annoksista. Alun viivästymisen jälkeen palvelu oli toimivaa. 

Me tykättiin Baccon ruuista ja juomista. Hintalaatusuhde on täällä vallan hyvä ja ruoka hyvän makuista. Meille erilaiset alkupalat jaettavina annoksina toimi tosi hyvin. Pääsimme kaikki maistelemaan uusia makuja. Baccoon menen mielelläni toistekin. Tänne voisin kuvitella poikkeavani ohikulkiessani lasilliselle viiniä ja muutamalle alkupala-annokselle. Listalta jäi maistamatta useampi mielenkiintoinen annos, kuten vaikka mustekala. Illallinen kaikkine ruokineen ja juomineen (kolme lasia viintä) maksoi yhteensä 146 €.