perjantai 18. heinäkuuta 2014

Ragussa on hyvä pössis!

Saimme kutsun maistamaan Ragun ruokia ja juomia, mikäs sen mukavampaa. Ragu avattiin   huhtikuussa Ludviginkadulle ja kerran aiemmin olimme poikenneet Ragun viehättävässä baarissa kuohujuomilla. Tästä piipahduksesta jäi tosi hyvä fiilis - odotimme innolla ja varsin positiivisin mielin iltaa Ragussa. 


Arki-iltana Ragu oli aivan täynnä. Oli ilo nähdä ravintola täynnä ruokailijoita lasitettua terassia myöten. Me aloitimme illan tutustumalla huolellisesti Ragun listaan ja nauttimalla     lämpimään kesäpäivään kovin hyvin sopivaa juomaa; limoncelloa, aperitivoa ja veriappelsiinimehua - näistä aineksista valmistettiin tämä raikas drinkki! 

Ravintolan ruokalista oli todella mielenkiintoinen ja täältä löytää jokainen ruokailija varmasti jotakin. Lista on italialaishenkinen ja sieltä löytää sekä valmiita menuita että yksittäisiä ruokalajeja. Asiakas voi valita annokset joko isompina että pienempinä, joten vaihtoehtoja löytyy ja annokset voi siis ottaa joko pääruoaksi tai alkuruoaksi. We like!







Ragun astiat olivat meistä kauniita. Erityisesti värilliset juomalasit. 



Ragun leipä- ja levitevalikoima oli ilahduttavan monipuolinen.Hienosta tarjoiluastiasta löytyi juureen leivottua ohrafocacciaa, korianterinäkkäriä, mallasleipää ja parmesaanimuffinssia. Leivän päällä maistuivat kaikki neljä tahnaa: tomaattioliivi, vuohenjuusto, ruskistettu voi ja raparperi.





Mirkan ensimmäinen ruoka; Rapeaksi paistettu  kuha ei vakuuttanut. Annos tarvitsi makua ja rakennetta.  Myös annoksen ulkonäkö oli valju. Hollandaise-kastike oli kuitenkin maukas.




Kuhan kanssa juomaksi tarjottiin Toscanalaista Sauvignon blancia.Viini oli kevyt, raikas ja kivan kirpeä. Raikas kesäjuoma ja oiva valinta vaalealle kalalle.




Kukkakaalivaahto oli kuohkea ja pehmeä. Kuivattua tryffeliä oli runsaasti.Suolaheinät toivat annokseen sekä näköä että makua. Oikein hyvä. Ja niin oli viinikin ruuan kanssa.  





Kukkakaalivaahdon kanssa maistui persoonallisen makuinen Fiorfiore Umbriasta.





Seuraava viini oli Veneton alueelta, Soave classico, joka on valmistettu garganeca-rypäleestä. Viini tulee La Rocca -tarhalta.




Toinen  ruokamme oli Kantarelli -ravioli ja parapähkinää. Annos oli loistava! Maut täydensivät hyvin toisiaan ja parantamisen varaa ei tästä keksinyt. Pähkinöistä tuli annokseen mukavasti rakennetta ja raparperista raikasta makua. Suosittelemme maistamaan!



Varsinaiseksi pääruuaksi oli luvassa Karitsaa. Karitsan kanssa nautimme Barbarescoa, joka sopi erittäin hyvin karitsan kanssa. Selkeä ruokaviini, joka pääsee siis oikeuksiaansa vain ruoan kanssa. 




Karitsa-annokset otimme eri kokoisina. Annokseen kuului Karitsankylkeä, sienirisottoa, itse tehtyä karitsamakkaraa ja rapeaa sipulia. Me diggasimme molemmat tästä annoksesta. Kylki oli mureaa ja maukasta. Itse tehty karitsamakkara oli ensiluokkainen ja makkaran kanssa nautittu avernasinappi taivaallisen hyvää. Ja jotta kehut eivät loppuisi liian lyhyeen, oli sienirisotto myös just hyvä. Risotto oli meidän makuun juuri sopivan kypsyistä, täyteläistä ja maukasta, eikä yhtään liian jytkyä kamaa. 







Ennen jälkiruokaa jaoimme juustolautasen. Juustoja oli neljää eri sorttia: Valkohomejuusto Klippan, pecorinoa, Juustoportin Kitti-juustoa ja Peltolan blueta. Juustojen kanssa oli kuminanäkkäriä ja aivan älyttömän hyvää makeaa tomaattihilloa. Juustoviiniä oli huikean hyvä kuivatuista rypäleistä tehty makea punaviini Recioto. Juustoihin olimme muuten tyytyväisiä, mutta Peltokan blue on jo hiukan kulunut, toivoisimme uusia vaihtoehtoja!







Molemmat jälkiruokamme kuulostivat jo listalta luettuna erittäin herkullisilta ja sitä ne olivatkin. Odotukset täyttyivät. 

Suklaajälkkäri koostui ihanista suklaaganacheista ja vadelmista. Niin herkullinen ja raikas!





Mansikkaisessa jälkiruuassa oli  mansikkaa, valkosuklaata, vaahterasiirappikakkua ja jogurttia. 



Molempien jälkkärien kanssa toimi makea kuohuva Brachetto d'Acqui oikein hyvin. Tämä jälkkäriviini on kyllä noussut suosikkiemme joukkoon!

Illan vihoviimeiset herkut oli huippuhyvän illallisen päätteeksi lakritsipallerot loistavan kahvin kera. 




Ragu oli kaikkinensa erittäin ilahduttava kokemus. Paikan palvelu oli hyvällä tavalla rentoa ja toimi tosi hyvin. Paikan sisustus oli mukavan kodikas. Melkein tuntui, että olisi illallistanut jonkun olohuoneessa. Kodikasta tunnelmaa loivat lipastot, kirjahyllyt ja erilaiset pöytälamput. Ravintolan tunnelmassa oli jotakin hyvin keskieurooppalaista. 

Ravintola on noussut hurjaan suosioon lyhyessä ajassa, joten pöytävaraus on ehdoton, viikollakin! Ragu on auki koko kesän, joten tässä yksi vaihtoehto, kun etsit auki olevaa ravintolaa heinäkuussa Helsingistä!

Suosittelemme lämpimästi!

ps. Pahoittelut kuvien laadusta, kamera teki tenät kesken ruokailun :(

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Terveisiä vuoden 2014 Taste of Helsingistä!

Taste of Helsinki festareita juhlittiin tänä vuonna kolmannen kerran. Tänä vuonna hiukan sateisissa tunnelmissa, itse olin paikalla lauantaina, jolloin ei satanut, mutta oli TODELLA kylmä. Mutta eihän tätä voi missata!

Mitään halpaa lystiä tämä ei ole, itse söin 5 maisteluannosta ja 2,5 lasia viiniä, joka kustansi yhteensä sisäänpääsymaksuineen 60 euroa. 

Annokset ovat siis pieniä, joten kovin nälkäisenä ei tänne kannata tulla, jollei halua tuhlata satoja euroja. Mutta siis onhan tämä aivan mahtavan spessua, että samasta paikasta saa useiden huippuravintoloiden luomuksi maisteltavaksi. 

Taste of Helsingin Face-sivuilla kerrotaan, että parhaimmiksi annoksissa valittiin tänä vuonna seuraavat:

"Ravintolat äänestivät keskuudestaan festareiden parhaat annokset. Kolmannen sijan jakoivat Juuri keittiö & baarin prässätty graaviahven ja Restaurant Demon Space Cream. Toiseksi sijoittui Juuren kuttujugurttijäädyke ja parhaaksi annokseksi nimettiin Restaurant Askin suolaheinä-valkosuklaajälkkäri."

Onnea Voittajille myös Dinner4u2 puolesta!

Omat suosikkini oli Juureen Kuttujogurttijäädyke, joka oli myös kovin kaunis ja herkkä annos. Ihan parhautta!




Ravintolan Demon listalta maistoin hummerimakkaraa ja Space Creamiä, jotka molemmat olivat maistuvia ja hauskan oivaltavia annoksia. Erityisesti hummerilta maistuva makkara oli todella hyvä oivallus ja sen seurana tarjoiltu sahramirisotto oli super hyvää! Ehkä parasta ikinä (jälleen kerran ;)






Tamperelaisen Berhan turska ei saanut ihmeellisempiä kokemuksia minussa aikaan. Ihan ok annos. Mutta ravintola Emon rapukakku oli taivaallinen. Emosta onkin tullut yksi suosikkiravintoloistani viime aikoina.








Mitä ravintola Bertha ruuassa hävisi, sen se jutuissa voitti. Mika Roito osasi ottaa yleisönsä ja grillaus spektaakkeli Markon kanssa oli mitä viihdyttävin. Tässä on mies, jolla on sana hallussa!



Jos et tänä vuonna päässyt käymään/hoksannut käydä Taste -tapahtumassa, älä missaa tätä ensi vuonna. 

Dinner4u2 vinkit:

- Älä mene hurjan nälkäisenä tapahtumaan (tai varaudu ainakin siihen, että rahaa palaa)
- Varaudu 50-100 € budjetilla (jos haluat maistella viinejäkin)
- Ota oma vesipullo mukaan 
- Osta lippu etukäteen
- Alueella on myös kokkikoulu, selvitä etukäteen aikataulu, tapahtumaan pitää ilmoittautua erikseen


lauantai 14. kesäkuuta 2014

EMO -parasta pitkään aikaan :)

Arki-iltana ulkona syöminen ravintolassa, jonne on halunnut päästä jo tosi pitkään, tekee arjesta juhlaa. Vielä kun odotukset niin ruuan, juoman kuin palvelunkin suhteen täyttyvät, on illallisen jälkeen enemmän kuin tyytyväinen olo. 

Gastrobar Emo avasi ovensa ravintola Olon vanhoissa tiloissa elokuussa 2013. Historiaa Emolla on takana siis pian vuoden verran. Emon tila on viihtyisä ja isot ikkunat antavat tilaan mukavasti valoa. Sisustus on väritykseltään maanläheinen ja rauhallinen. Tila on avara ja henkii skandinaavisuutta. 




Meidän vierailusta Emossa on vierähtänyt jo tovi ja menu on Emossa muuttunut. Nyt voimassa olevassa iltamenussa annokset maksavat 10 € ja annoksia suositellaan otettavaksi 5-6 per ruokailija - toki kunkin ruokahalusta riippuen. Meidänkin illallisella, jossa valitsimme kolme ja neljä ruokaa, ei alku-, pää- ja jälkiruokia eroteltu ja annokset olivat aivan mukavan kokoisia. Pienempään nälkään kolme ruokaa oli hyvä setti.  



Ihan alkuun saimme pöytään maukasta raksuteltavaa kauniisti tarjoiltuna. 




Aloitimme illan huikean hyvällä karitsapaistilla ja briossilla. Aikas täydellinen annos, josta löytyi monta raaka-ainetta ja makua, mutta itse raaka-aine eli karitsa, ei jäänyt muiden ainesosien jalkoihin. Kaunista ja viimeisteltyä ja meidän makuumme sopivasti kikkailua. 



Parsaa, luomumunaa ja Iberico-porsasta oli aivan huikea annos! Annoksessa kaikki oli kohdallaan ja maut täydensivät ja tukivat toisiaan loistavasti. Voi itku, kun parsakausi on niiiiiin lyhyt.



Pauliina oli nieriään oikein tyytyväinen. Kala oli hyvin valmistettu ja kalan oma maku hyvin säilytetty. Kalan kanssa erikseen tarjoillulla kastikkeella sai itse täydentää makuelämystä oman mieltymysten mukaan. Lisukkekukkakaali oli ihanan rapsakka. 


Kevätkananpoika oli myös maukas annos, mutta briossi ja parsa veivät tällä kertaa voiton tästä annoksesta. Mutta ei tässäkään ollut moitteen sanaa. 


Eurooppalaisia juustoja -annos sisälsi kolmea eri juustoa, kahta erilaista hilloketta ja palan näkkileipää. Juustoja ja hilloa oli sopiva määrä, mutta leipää olisin kaivannut lisää. Juustolautasella yllätti maukas homejuusto. 


Raparperipiirakka oli kelpo esitys, mutta jäi kuitenkin hieman suolaisten ruokien varjoon.


Ruokajuomana Hiton C21 oli oikein oivallinen. Viini on tasapainoinen, täyteläinen ja lempeä. Tämä viini toimii myös seurustelujuomana.


Jälkiruokaviininä raperperipiiraan kanssa toimi oikein hyvin tämä Hummelin Berstein.



Arki-illan illallinen Emossa oli loistoesitys. Ruuassa ei ollut moitteen sijaa ja ruokien kanssa suositellut viinit osuivat hyvin yhteen. Palvelu Emossa oli ystävällistä ja asiantuntevaa ja toimi sujuvasti koko illallisen ajan. Hinta ja laatu Emossa kohtaavat. Emossa on myös viehättävä viinibaari, jossa juomien lisäksi tarjoillaan myös snackseja. Viinibaarissa kävimme vain tsekkaamassa mestan, mutta vaikutti oivalta paikalta vaikka alkudrinksuille tai pienempään nälkään.  Emo

Emo saa meiltä lämpimät suosittelut! 

Kasarmikatu 44

torstai 12. kesäkuuta 2014

Lusikka - maukasta ruokaa rennosti!

Melkein jo lomalla -fiilis oli hyvä syy lähteä ensivierailulle Lusikkaan. Lusikasta olin etukäteen kuullut kehuja varsin kriittisiltäkin ravintolaruokailijoilta - odotukset olivat sen mukaiset. 

Poikkesin paikan päällä tekemässä pöytävarauksen ja silloin ihastuin Lusikan pelkistettyyn, mutta viihtyisään sisustukseen. Pienen paikan värit ovat selkeät ja tyyli on mukavan suoraviivainen. 

Lusikan menu on erittäin selkeä ja yksinkertainen. Kaikki alkuruuat maksavat 12 €, pääruuat 19 € ja jälkiruuat 9 €. Jokaista on tarjolla kolmea eri vaihtoehtoa.  Vapaavalintainen Menu á la carte sisältää kolme vapaasti valittavaa ruokalajia 36 € hintaan. Tasting menu 49 € on vähintään kuuden ruokalajin maistelumenu kauden maukkaimmista raaka-aineista. Ruokalista elää raaka-aineiden ja sesongin mukaan ja viimeisin menu on saatavilla ravintolasta. 

Ruokavalintoja pohtiessamme nautimme alkuun tujakat Americanot, jotka yllättivät hyvällä maulla. Drinkin raaka-aineet, campari ja vermutti, eivät ole suosikkijuomiani, mutta Lusikan versio maistui. Maku vaan parani juoman huvetessa.....

   

Tähän iltaan meille sopivimmalta setiltä tuntui kolmen ruokalajin vapaavalintainen menu ja niiden kera puolikkaat viinipaketit, jotka olivat varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. Kokonainen viinipaketti maksaa 24 € ja puolikas 12 €. 

Oma äyriäissalaatti oli raikas annos. Katkarapuja ja simpukoita oli salaatissa ilahduttavan paljon ja annoksen eri maut olivat hyvin tasapainossa keskenään. Majoneesia oli mukavasti annosteltu selkeästi salaatin joukkoon, jolloin sen määrää oli mahdollista itse säädellä. Lautasen reunalla ollut mausteseos oli älyttömän hyvää. 


Ankka-annos eli ankkarillette, briossia ja portviinikompotti, sai syöjältään kovasti kehuja. Minua viehätti annoksen ulkoasu ja kovin kaunis lautanen  -  ankkakin oli yllättävän hyvää. 



Äyriäisten kanssa nautittiin ranskalaista hapokasta ja hedelmäistä valkoviiniä ja ankan kanssa portugalilaista punaviiniä.  


Illallisen paras veto oli minun mielestäni loistava risotto. Risotto on yksi lempiruuistani, jota usein itsekin kotona valmistan. Lusikan Tomaatti-risotto mozzarellan kera oli uusi makuelämys ja tästä tykkäsin hulluna. Risoton koostumus ja kypsyys oli minun makuun juuri sopiva ja tomaatin ja juuston ystävälle tämä oli aivan ykkösannos. 



Tykkäsin myös risoton kanssa tarjotusta Alsacen alueen valkoviinistä. Yllättäen kyseessä oli kuiva, hedelmäinen ja hapokas valkoviini.  



Possunkylki maistui ruokakamulleni. Alkuperäinen lisuke, papucassoulet ei niin sytyttänyt ja sen saikin sujuvasti vaihdettua kevätkasviksiin, jotka olivat oikein maukkaita.  




Possun kanssa maistui keskitäyteläinen, chileläinen punaviini. Aivan passeli viini possun kera nautittuna. 



Juustolautasella oli kolmea eri juustoa, aivan loistavaa vadelmahilloa ja näkkileipä, jota olisi voinut olla toinenkin pala. Hyvät ja selkeät juustot, joista tosin ihanan kirpakka hillo jäi vahvimmin mieliin. 


Juustojen kanssa tarjoiltiin juomaksi orgaanista portviiniä. Syksyn Portugalin matkaa vaan odotellessa. Tuhti ja maukas viini juustojen kera toimi. 



Ainoa lievä pettymys illallisen aikana oli jälkiruoka. Suklaakakusta odotin enemmän kuin muutamaa palaa tosi maukasta suklaata. Makean nälkä ei tästä siis täysin lähtenyt. Jälkiruoka oli kovin kaunis ja maukas. Marinoidut mansikat olivat erityisen hyviä ja sopivat hyvin tuhdin suklaakakun kanssa. 



Suklaakakun kanssa maistoimme tätä konjakkipohjaista väkevöityä viiniä Pineau des Chanteresia, joka kuulemma syntyi 1500-luvulla vahingossa. Mielenkiintoinen uusi tuttavuus oli tämä juoma, vaikkei täysin makuhermoihimme iskenyt. Ravintolaillallisissa yksi tärkeä osa on päästä nauttimaan uusia juomia, jotka on mietitty kuhunkin ruokaan sopivaksi. Eräästä ravintolaillallisesta onkin lähtöisin suuri rakkautemme huippuun jälkkäriviiniin Moscato d'Astiin, jolle ei vielä ole löytynyt voittajaa - kovia kilpailijoita kylläkin! 



Loppulasku kahdelta ruokailijalta oli kovin kiva maksaa. 


Illallinen Lusikassa oli odotusten mukainen. Hintataso laatuun nähden oli mielestäni varsin edullinen. Ruoka oli hyvää ja valmistettu huolella, laadukkaista raaka-aineista. Heti alkuun (alkudrinksun lisäksi;) miellytti Lusikan lista, nauttimamme vapaavalintainen kolmen ruokalajin menu oli minun mieleen, myös ylipäätän Lusikan selkeä hinnoittelu miellytti. 

Palvelu Lusikassa toimi erittäin hyvin. Ruuista ja juomista kerrottiin mukavasti ja henkilökunta toimi ystävällisesti ja ripeästi. Ruuat ja juomat tulivat sellaisessa tahdissa, että jossain välissä olisi voinut olla vaikka vähän pidempikin tauko. Mutta mielummin näin päin. 

Taas kerran totesin, sekä illallisen aikana että sen jälkeen, että puolikas viinipaketti on minulle juuri oikea määrä ruokajuomaa. Varsinkin silloin, kun nauttii tujakan alkujuoman. Viinin määrä ruokalajia kohden oli just sopiva ja hinnoittelu asiakasystävällistä. 

Tämän kokemuksen jälkeen menisin Lusikkaan toistekin. Illallinen Lusikassa oli kaikin puolin hyvä kokonaisuus, jota voin ilolla suositella! Ravintolan esittely: Maukasta ruokaa rennosti  todella piti paikkansa. Lusikka

Lapinlahdenkatu 9





sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Vinkkejä Brysseliin matkaajille

Valitsemme Irlannissa asuvan ystäväni kanssa joka vuosi jonkin Euroopan kohteen ja tapaamme siellä. Tänä vuonna valinta osui Brysseliin, aikaisemmin olemme olleet esimerkiksi Amsterdamissa ja Oslossa. Täällä vietimme erittäin hauskan toukokuun ensimmäisen viikonlopun.

Hotelliksi valikoitui Queen Anne, joka sijaitsi kävelymatkan päässä keskustasta ja rautatieasemasta. Joten julkisia emme käyttäneet koko reissun aikana. Hotellin valitsimme lähinnä hinnan ja sijainnin perusteella. Hotelli oli ihan ok, mutta mitään spesiaalia ei tässä paikassa ollut. Huone oli pieni, mutta tilaa oli kuitenkin riittävästi. Jos et kaipaa mitään erityisestä tämä hotelli on oikein oiva valinta. Huoneissa ei ollut ilmaista wifiä eikä vedenkeitintä tai jääkaappia, joten hyvin riisuttu malli tämä oli. 



Kysyimme hotellista lounassuositusta ja he suosittelivat meille ravintolaa nimeltä Chez Willy. Tämä olikin aivan huippu reissun aloitus! Rakastuimme paikkaan todella ja ruoka oli eri hyvää. Ravintolaa pitävät veljekset, joista toinen puhuu englantia. Kaikki hoitui kuitenkin tosi hyvin ja istuskelimme tässä pienessä ranskalaisbelgialaisessa bistrossa tovin.  Taustalla soi ihana ransakalainen hissimusiikki ja ravintola täyttyi pikkuhiljaa kanta-asikkaista. Ihan koko reissun paras paikka! 



Ruokalista oli vain ranskaksi, mutta tilaaminen hoitui hyvin toisen veljeksen avustuksella, vaikka ihan kaikki ei selvinnytkään. 


Oli niin kamala nälkä matkustamisen jälkeen, etä unohtui ottaa kuvat alku -ja pääruuista, mutta söimme oivallista parsaa kera superhyvän munakokkelin ja maailman parasta ankkaa. En ole ankan ystävä yleensä, mutta tämä annos kyllä muutti käsitykseni lopullisesti. Jälkiruoaksi valitsimme juustoja. 



Loppulasku oli 67 €, sisältäen kirsikkaoluet, lasit viiniä ja kolme ruokalajia. Mielestämme todella kohtuullinen lasku tällaisesta maailman parhaasta lounaasta!



Matkalla maistelimme uutterasti erilaisia belgialaisia oluita, joista voiton veivät perinteinen kirsikkaolut ja tämä loistava kesäinen sitruunaolut. 






Perjantain suuntasimme Brüggeen. Voi apua, mikä ihana satukaupunki. Brügge sijaitsee noin tunnin junamatkan päässä Brysselistä ja on todellakin käymisen arvoinen paikka. Tosin tämän olivat huomanneet myös 100 000 muuta turistia ;) Junalippu kustansi 15.20 € (edestakainen matka), koska edellinen päivä oli vappupäivä lipusta sai 50% alennuksen. 






Brügge on Belgian suklaapääkaupunki ja täällä onkin pieniä suklaapuoteja vieri vieressä katu toisensa jälkeen. Jotenkin uppouduimme shoppailuun ja suklaanmaisteluun niin kokonaisvaltaisesti, että missasimme lounasajan ja melkein kaikki ravintolat olivat menneet jo kiinni. No saimme kuitenkin ruokaa, mutta kannattaa siis olla tarkkana. 





Perjantai-iltana suuntasimme Brusselin keskustaan syömään simpukoita tähän erittäin suosittuun ja kuuluisaan ravintolaan. Jono oli pitkä, mutta ravintola on mielettömän iso, joten jono vetää nopeasti. Simpukat olivat todella hyviä, joten tänne kyllä kannattaa mennä. Paikassa oli kova hulina ja tämä on enemmänkin amerikkalaishenkinen diner kuin romanttinen illanistujaispaikka. 



Brusselin keskusaukio on illalla todella kaunis!



Lauantaina suuntasimme Antwerpeniin, joka olikin yllätykseksemme suurkaupunki (suomalaisten mittakaavassa). Matka kesti junalla noin 45 minuuttia. Viikonloppuisin junalipuista saa 50% alennuksen, edestakainen matka Antwerpeniin maksoi 8.20 €.


Antwerpenin rautatieasema on hulppea. 

Kuten saatatte huomata, emme olleet hirveästi reissuamme etukäteen suunnitelleet. Antwerpen on kuuluisa muodista ja on shoppailijan paratiisi. No, me olimme shoppailleet jo Brüggessä, joten hetken kierreltyämme päätimme mennä hierontaa. Joka olikin ihan paras päätös! Antwerpenissä tapasimme ystäväni ystäviä ja keskityimme hieronnan jälkeen lähinnä oluen juontiin ja ruokailuun. Nautimme erittäin hyvän italialaisen illallisen ystäviemme kanssa täällä.






Sunnuntaina kävimme lounaalla etiopialaisessa ravintolassa, jossa olimme itseasiassa käyneet joka päivä istumassa iltaa. Ihanaa, kun löytää kantiksen heti uudesta kaupungista! Ravintola sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä hotelliltamme. Aivan loistava paikka, jossa kaikki oli kohdallaan!











Sunnuntaina matkaisimme takaisin kotiin. Junamatka lentokentälle kestää 10 minuuttia ja maksaa huimat 8.50 € suunta. Brussel ja sen lähiympäristö  on loistava viikonloppukohde Suomesta. Hintataso on Suomen tasolla. Ihmiset olivat ystävällisiä ja Belgiassa riittää nähtävää. Täällä kannattaa herkutella simpukoilla, maistella mitä kummallisimpia oluita tai vaan hengailla ja ihmetellä. Brusselissä olisi ollut myös paljon kulttuuria esimerkiksi museoita, joissa saa varmasti viikonlopun kulumaan. Suosittelen!