sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ihana Hanko hurmaa aina uudestaan ja uudestaan

Hanko on säiden puolesta parhaimmillan loppukesästä, kun meri on lämmennyt ja tuuli lempeä. Suurin osa ravintoloista avautuu vasta kesäkuun puolella. Aurinkoinen toukokuinen viikonloppu kuitenkin houkutteli meidän Hankoon, vaikka meri vielä viilensi ilmaa täällä. 



Turistikauden ulkopuolella reissaamisessa on kuitenkin moni etuja. Majapaikkojen hinnat ovat huomattavasti edullisempia. Mekin saimme tämän ihastattuvassa Villa Maijassa olevan huoneen huomattavasti sesonkikautta edullisemmin. Varauskin tehtiin samalla viikolla. Hangon huvilat ovat aivan ihastuttavia. Jos mielit tänne kesällä, varaus kannattaa tehdä mahdollisimman pian. 





Meillä oli perushuone, mutta Villa Maijasta löytyy monentasoisia huoneita, osa parvekkeella ja keittiöllä. Aika somaa, eikö?



Villa Maija terassille paistoi ihanasti aurinko heti aamusta ja tässä olikin täydellistä nauttia aamiaista. Sunnuntaisin aamiaista tarjoillaan klo 9-11. Aamiaiselta löytyi mm. puuroa, jogurttia, pekonia, kananmunia, leipää, leikkeleitä ja tuoreita hedelmiä ja äitienpäivän kunniaksi mansikkakakkuakin eli kaikkea mitä ihminen aamuisin tarvitsee aloittaaksen uuden päivän lumoavassa Hangossa :)


Villa Maija sijaitsee parin minuutin kävelymatkan päässä meren rannasta. Näissä maisemissa sielu lepää. Turisteja ei vielä toukokuussa juurikaan ole, joten ihanassa luonnon rauhassa saimme nauttia näistä kuvankauniista maisemista.





Ravintolatarjonta on melko suppea toukokuussa, kesällä täällä on pilvin pimein paikkoja, joista valita. Olimme kuulleet, että Hankoon on juuri avattu uusi Tapas-ravintola, joka on auki vuoden ympäri. Tänne siis suunnistimme illallisella. Sesongin ulkopuolella matkustamisessa on myös se hyöty, että ravintoloihin ei tarvitse jonottaa tai varata pöytää, sen kun marssit sisään!

Ravintola Bravaksessa oli tarjolla kolme suurempaa annosta; härkää, lammaslihapullia ja hamppari. Kaikkia näitä annoksia sai tapas-kokoisena tai pääruokana. Vitriinistä löytyi pinchoja ja tapaksia. Lisäksi tarjolla oli juustoja ja jälkkäreitä. Pinchot ja tapakset kustansivat 3,50€ kipale eli hinnoittelu oli aivan maltillinen. 

Alkuun maistoin Tortilla Espanolaa Serranon kinkulla, joka oli todella herkullinen pincho. Ah ja voih. 




Lammaspyörykät olivat pääseet jo loppumaan, joten päädyin hamppariin. Pihvi oli maistettu täydellisen mediumiksi ja oli mehukas ja täynnä makua. Annoksen lohkoperunat olivat todella herkullisia. Kaikki ainesosat olivat tuoreita ja raikkaita ja hyvin valmistettuja. Hampurilainen kustansi 15€. 



Ennen jälkiruokaa maistuin vielä juustoja (pahoittelut tärähtäneestä kuvasta). Oikein kelpo juustolautanen, joskin Peltolan Bluen vaihtaisin johonkin vähän mielenkiintoisempaan vaihtariin. Toki Peltolan blue on tosi hyvää, siitä ei pääse mihinkään.  




Jälkkäriäkin teki vielä mieli, joten päätin maistaa appelsiinillä höystettyä Crema Catalaanaa. Ja mikä ihana jälkkäri tämä olikaan! Todella vahva suositus! Olimme oikein tyytyväisiä Bravaksen meininkiin, tunnelmaan ja erityisesti ruokaan. Tänne tullaan varmasti uudestaan.



Hanko hurmaa joka kerta uudestaan ja uudestaan. Vaikka kesällä Hanko on sään puolesta parhaimmillaan, löytyy täältä sekä sielun että ruumiin ravintoa myös sesongin ulkopuolella. 

http://tourism.hanko.fi/

Bravas

Lounaalla ravintola Pennyssä!

Ihanan ravintola Sognon omistajat avasivat muutama kuukausi sitten piskuisen New York -henkisen ravintolan, Pennyn, Uudenmaankadulle. Sognossa olemme vierailleet useasti ja tykänneet paikan tunnelmasta ja ruuasta. Sogno sopii niin isomman porukan iltaan kuin myös rauhallisempaan illanviettoon . Suosittelen myös kokeilemaan illallista tai vaikka brunssia Sognon ison pöydän ääressä

Pennyn sijainti on tuttu. Samassa paikassa ennen Pennyä oli pitkään Bar Tapasta, jossa tuli usein vierailtua vuosia sitten. Pennyn iltatarjonta ehdittiin testata juuri ravintolan avaamisen jälkeen. Pennyn tunnelmaan ja palveluun ihastuttiin ensi käynnillä. Ruoka ei silloin aivan vakuuttanut;  ruuan kypsyyksissä ja suolan määrässä oli silloin vielä säätämistä. Nyt oli vuorossa lounas!


Lounasannoksia on Pennyssä tarjolla päivittäin yksi. Vappuviikon torstain annos miellytti meitä molempia: grillattua lohta & fenkoli-teriyakisalaattia ja oikein sopivaan hintaan, 10 €. Lounaslisukkeet olivat hyvän hintaisia, kuten alla näette. 


Hetken verran ehdin tutustua Pennyn cocktaileihin - lista on houkutteleva!



Pennyn lounas näytti olevan varsin suosittu, mutta löysimme meille paikat. Ravintolatila on pieni ja intiimi, liikaa tilaa ei ole. Ihan ensimmäiseksi pöytäämme tuotiin Teemu & Markus Patisserien lounassämpylä voin kera. Aika luksushyvä lounasleipä. 


Grillattu lohi oli hyvä. Lohta oli aivan reilu pala ja kala oli maustettu hyvin. Kvinoaa löytyi lautaselta aimo satsi. 


Parasta annoksessa oli upeasti maustettu Fenkoli-Teriyakisalaatti. Olisin ilomielin ottanut salaattia lautaselle isommankin keon! Salaatti maustoi hyvin kvinoan. 


Iloinen yllätys oli salaperäisiä, pieniä kääreitä täynnä oleva kulho Pennyn baaritiskillä. Tästä sai nimittäin napata herkullisen jälkkärin joko matkaan tai nauttia sen vaikka kahvin kanssa paikan päällä. Kääreistä paljastui herkullinen Rocky Road! Ihana lounasjälkkäri, just passeli pieni makea aterian päälle. En vastusta yhtään, vaikka tälläisiä pikkumakeita löytyisi useammastakin lounaspaikasta! 


Pennyn lounas oli hyvä. Ruoka maistui meille molemmille lounastajille; erityisesti sykähdytti erinomainen teriyaki-fenkolisalaatti. Lounassämpylä oli huippua, samoin suussa sulava Rocky Road. Pieniä asioita, joilla on iso merkitys lounaspaikan valinnassa. Kiireiseen työpäivään sopi paremmin kuin hyvin, että lounaspaikka sijaitsi lähellä duunia ja että itse lounas sujui ripeästi. Palvelu Pennyssä sujui siis hyvin ja oli ystävällistä ja rentoa. Penny nousi kertaheitolla lounassuosikiksi. Tänne tullaan toistekin! Suosittelen lämpimästi! 

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Sushi vai burrito? Vai Sushiburrito?

Helmikuun lopussa ravintola Soma aukaisi ovensa Fredrikinkadulla. Somassa tarjoillaan sushiburritoja. Siis mitä?! - mietin ensin, kun paikasta kuulin. Sushiburrito on nimensä mukaisesti japanilaisen sushin ja meksikolaisen burriton yhdistelmä. Soma on ihana nimi ravintolalle ja sopiikin tähän piskuiseen ja raikkaaseen paikkaan hyvin. Nimi kuitenkin juontaa juurensa San Fransiscon SoMa-alueeseen, josta idea paikan perustamiseen lähti. 


Soman listalla on seitsemän eri sushiburritoa. Hetkinen vierähti listaa lukiessa, täytteitä näissä burritoissa on runsaasti. Sushiburritot ovat siis riisillä päällystettyjä merilevärullia, jotka sisältävät runsaasti erilaisia täytteitä.  


Somassa on muutamia istumapaikkoja paikan päällä ruokaileville, mutta varsinainen ravintola tämä ei ole. Pikemminkin noutopaikka, jossa voi syödä paikankin päällä, niin kuin mekin teimme. Lounastimme ikkunan edessä baarijakkaroilla istuen,  Fredan kulkijoita seuraillen. 


Sushiburriton pakkaukset olivat tosi napakat, tyylikkään ulkonäön lisäksi oikein käyttökelpoiset. Näitä uskaltaa kannella ilman pelkoa ruuan leviämisestä. Minä roudasin nimittäin toisen sushiburriton puolikkaan himaan ilman haavereita.  



Sushiburriton valmistumista oli hauska seurailla. Tässä ollaan alkutekijöissä. Kaikki kastikkeista lähtien valmistetaan Soman omassa keittiössä ilman puolivalmisteita. Soman Sushiburritot ovat luontaisesti gluteenittomia ja maidottomia. Myös riisitön vaihtoehto löytyy listalta. 



Oma valintani osui listan ensimmäiseen sushiburritoon; Tokyo Bitchiin. Tokyo Bitch sisälsi Ketjasoija marinoitua tofua, togarashimajoneesia, punajuuriamaranttia, wakame-salaattia, punakaalia, pikkelöityä retikkaa, porkkanaa, retiisiä, ituja, romainesalaattia, maissilastuja, shisoa ja misokastiketta. Kaikkee jännää, eikös? 


Lounaskamuni Baja Fuji sisälsi puolestaan sesamarinoitua jättiravunpyrstöä, chilimajoneesia, inkivääriguacamolea, korianteria, retiisiä, porkkanaa, kurkkua, sinistä perunaa, romaine-salaattia, schiracha-kastiketta, ituja, riisichipsiä ja riisivinagrettea. 



Tässä vaiheessa viimeistään alkoi valjeta, kuinka kookkaasta rullasta oli kyse! 


Tokyo Bitch & Baja Fuji vielä viimeistä silausta vaille täytteet kasassa. 








Sushiburrito oli todella napakka rulla. Rulla painaa kuulemma noin 550 g - eli syötävää tässä on isompaankin nälkään. 


Ja alla pakkaus koko komeudessaan! Sushiburrito leikattiin puoliksi ennen pahvirasiaan pakkaamista, pakkaus oli helppo avata ja aloittaa syöminen toisesta puolikkaasta - rulla muuten pysyi hyvin koossa melkein loppuun asti. Puolikkaassa rullassa oli jo hirmusti syötävää! Yhdestä riittäisi hyvin lounaaksi kahdelle, varsinkin jos ei ole aivan karmaiseva nälkä. Syöminen ei ollut aivan siisteintä puuhaa - varsinkin kun reippaanlaisesti käytin pöydässä olleita kastikkeita, soijaa ja schirachaa.  


Sushiburrito oli niin kaunis ja värikäs, että oli ihan pakko ottaa pari ylimääräistä kuvaa ennen ensipuraisua. Sushiburriton koostumus oli tosi hyvä, tykkäsin rullan mukavasta rapsakkuudesta. Kaikista tärkein eli maku oli erinomaisen hyvä. Otin riskillä tofurullan ja riski kannatti. Harvemmin olen saanut näin maukasta tofua! 

Kokonaisuudessaan Tokyo Bitch oli raikas ja maukas - ja todella täyttävä. Tykkäsin kovasti makumaailmasta, vihannesten runsaasta määrästä ja raaka-aineiden rapeudesta ja tuoreudesta.  Suosittelen lämpimästi, kannattaa marssia Fredalle ja maistaa Soman Sushiburrito!



Ravintola Soma

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Italialainen illallinen Trattoria Seurahuoneella!

Lahti on meille molemmille ollut hieman tuntematonta maastoa, vaikka kaupungissa olemme jonkun kerran vierailleet mm. konsertissa ja koulutuksissa. Lahden ravintolat muutamia lounaskertoja lukuunottamatta ovat jääneet vähän hämärän peittoon. Seuraava kohde on ehdottomasti juuri Vuoden ravintolaksi valittu Roux

Lahdessa majoituimme erinomaisessa hotellissa eli Lahden Seurahuoneella. Olimme otettuja henkilökunnan ystävällisestä ja huomaavaisesta palvelusta, loistavasta aamiaisesta ja itse hotellista, joka on hieno! Lue lisää meidän vierailustamme tästä

Illastimme pelien päätteeksi hotellin ravintolassa, italialaisessa Trattoria Seurahuoneella. Meille oli varattu pöytä klo 20, aluksi kahdelle, sitten neljälle ja lopulta viidelle. Kaikki säätäminen pöytävarauksen kanssa sujui jouhevasti. Kiitos tästä! Illastimme viihtyisässä pyöreässä pöydässä viiden hengen seurueemme kanssa. Tykkäsimme tästä. Tosin yhtä illlastajaa häiritsi ikävästi hänen kohdalleen osunut spottivalo - mutta emme kuitenkaan alkaneet järjestämään pöytiä uudelleen. 

Illan aloitimme maistelemalla talon leipää ja toki juomalla yhdet oluet. 


Ruokien valikoimisen jälkeen oli juomavalinnan vuoro. Illan viinivalinta osui nappiin. Kiitos tästä meidän asiantuntevalle tarjoilijalle, joka vahvasti vaikutti viinivalintaan. Unico Pecorino (12 cl/7€) oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta tähän kuivaan, hedelmäiseen ja hapokkaaseen viiniin ihastuin heti. Oikein hyvä viini, joka näytti löytyvän Alkon tilausvalikoimasta.  



Alkuruuista maistoimme useampaa listalla ollutta vaihtoehtoa. Parsaquiche tarjottiin vadelmapyreen ja possunkyljen kanssa. Kaunis ja maukas  oli tämä annos. Alkuruuaksi myös sopivan kokoinen.  


Parsa-aikaan parsaa löytyi useammasta annoksesta. Tässä vihreää parsaa, vasikanpaistia ja gorgonzolaa. 



Itse rakastuin omaan alkuruokaani, joka oli nappisuoritus. Chili-valkosipuliöljyssä paistetut jättiravunpyrstöt ja marinoidut tomaatit olivat makuelämys. Lisukkeena oli ihanan rapeaa, vastapaistettua lämmintä valkosipulileipää reilu pala. Suosittelen lämpimästi maistamaan Seurahuoneen Trattorian jättiravunpyrstöjä - oli nimittäin huippuannos!





Trattoria Seurahuoneen listalla oli valinnanvaraa useamman syöjän makuun. Tässä grillattua kotimaista kananpojan rintaa caponatan ja bearnaise-kastikkeen kera. Lisukkeena oli värikäs annos kasviksia. 


Trattoria Seurahuoneen ruoka-annokset olivat selkeitä kokonaisuuksia. Paistettu taimen sai seurakseen parsarisottoa ja kasviksia. 


Naudan sisäfilee, paistetut parsat ja bearnaise -kastike oli aseteltu lautasella kovin kauniisti. Pihvi oli paistettu sopivan kypsäksi, kastiketta oli runsaasti. Paistetut parsat olivat syöjän makuun turhan kovat - minun makuun parsat olivat just hyvät - makuasia siis. 


Itse halusin maistaa tryffelirisottoa, vaikka listalla oli useita mielenkiintoisia vaihtoehtoja pääruuissakin. Tryffelirisoton seuraksi tarjoilija suositteli possun kylkirullaa ja punaviinikastiketta. Risotto oli hyvä. Kypsyys olisi voinut olla minun makuuni aavistuksen rapsakampi, mutta maistui näinkin - maku oli nimittäin hyvä, eikä risotto missään nimessä ollut liian kypsää. Pelkkä tryffelirisotto ilman possua olisi ollut minulle kuitenkin parempi valinta. Possu oli aivan hyvänmakuista possuksi, mutta minulle annos oli liian tuhti. 


Jäkiruuat olivat kauniita, viimeisteltyjä kokonaisuuksia. 


Täyteläinen suklaakakku sai seurakseen vaniljajäätelöä ja appelsiinisiirappia. Esillepano oli upea; raikkaita marjoja ja kauniita kukkia upeine väreineen.  


Oma valintani oli kovin kaunis ja herkkä Frangelico Brulee syötävine kukkineen. Trattoria Seurahuoneen Brulee oli maustettu pähkinäisellä Frangelico-liköörillä - liköörin makua en kyllä tästä löytänyt. Onnistunut brulee oli ihana päätös illalliselle.  


Trattoria Seurahuoneen ruoka oli selkeää, yksinkertaista ja maistuvaa. Kuten annoskuvistakin jo huomasi, ruuissa ei ollut turhaa kikkailua tai monia raaka-aineita lautasella yhtä aikaa. Minä tykkäsin erityisesti jättiravunpyrstöistä, naapurilautasen parsoista ja Creme Bruleesta. Pisteet myös erinomaiselle valkoviinille. Viinit olivat minusta yleisesti maltillisesti hinnoiteltu; listalta löytyi kalliimpaa ja huokeampaa vaihtoehtoa. Jälkiruokaviini jäi tällä kertaa muuten juomatta, vaikka listalla oli ihanaa suosikkiamme: Brachetto D'Aquita. 

Trattoria Seurahuoneella oli kiva, eläväinen tunnelma koko illallisen ajan. Tarjoilu pelasi ja oli mukavaa saada hyviä suosituksia ja ehdotuksia. Osa pöytäseurueestamme kaipasi hieman isompia annoksia, minulle annoskoot olivat erittäin sopivat. Kaikkinensa porukkamme oli Trattorian ruokaan, palveluun ja iltaan tyytyväisiä. Rento fiilis ja maistuva ruoka on aina toimiva yhdistelmä. Niin kuin oli tälläkin illallisella. 

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Solo Sokos Hotel Seurahuone Lahti - täällä hotellivieras on tärkein!

Keväiset urheilukarkelot Pajulahden urheiluopistolla vei meidän tiemme Lahteen ja Solo Sokos Hotel Seurahuoneelle. Lahden Seurahuone oli meille molemmille uusi tuttavuus ja olipa mahtavaa päästä tutustumaan tähän palkittuun ja kovasti kehuttuun hotelliin. Viime syksynä Lahden Seurahuone palkittiin parhaana eurooppalaisena city-hotellina World Hotel Luxury Awards -kilpailussa ja maaliskuussa puolestaan Seurahuone sai The Grand Luxury Hotel of the Year -palkinnon. Odotukset olivat korkealla saavuttuamme tähän todella Lahden ytimessä sijaitsevaan, historian havinaa huokuvaan hotelliin.  


Lahden Seurahuoneen tarina juontaa juurensa 1890-luvulle asti ja nykyiselle paikalle Aleksanterinkadulle Seurahuone siirtyi vuonna 1932. Hotelli on remontoitu täysin lattiasta kattoon kolme vuotta sitten. Aivan mahtavaa, että mäkihyppytornit löytyivät seinältä.  


Seurahuoneen huoneet ovat yksilöllisesti sisustettuja ja tarkkaan harkittuja, tyylikkäitä kokonaisuuksia.





Hotellissa on asiakassaunojen lisäksi kaksi tilaussaunaa, joissa voi järjestää kivan illanvieton, synttärit jne. Seurahuoneen saunatilat olivat upeat. Vai mitä sanotte? Olisipa ihanaa viettää iltaa kivalla porukalla viihtyisän Launekabinetin pitkän pöydän ääressä ja saunan löylyistä nauttien. 




  
Me majoituimme upeassa Solo Up -huoneessa, jossa oli parveke, oleskelutila ja erillinen wc sekä wc, suihku ja kylpyamme. Huone oli mukavan tilava ja upeilla väreillä sisustettu. Kiireen iskiessä arvostin todella kahta erillistä vessaa. Sohvalla ja partsilla istuessa ehdimme nauttia juomat ennen illallista. 


Sängyissä oli todella hyvä nukkua ja äänieristys oli hyvä; käytäviltä tai kaduilta ei kantautunut meidän huoneeseemme mitään ääniä.  


 Keväiset tulppaanit kauniissa Aalto-maljakossa täydensivät huoneen sisustusta ja värimaailmaa. 



Hotellissa on pieni kuntosali ja asiakassauna. Usein lenkki, kuntosali ja sauna kuuluvat hotelliloman ohjelmaan, mutta viikonlopun urheilusuorituksista johtuen jäivät nämä tällä kertaa väliin. 



Laadukkaat kylpytuotteet löytyivät niin vessasta kuin kylpyhuoneesta. 

Jokaisessa huoneessa on teen- ja kahvinkeittomahdollisuus. Minibaarin tarjonnasta löytyi niin suolaista kuin makeaa syötävää. 

Hotellin aamiainen tarjoillaan upeassa Hämesalissa. Sali on todella kaunis ja viihtyisä. Aamiaisen mukavuutta lisäsi väljästi asetellut pöydät. Kerrankin mahtui kunnolla liikkumaan, enkä ollut tuolilla koko ajan kolhimassa naapuria ja pyytelemässä anteeksi. Aamiainen oli katettu salin perälle, keskelle sijoitettuun suorakulmion malliseen pöytään ja seinustalle. 




Me aloitimme aamiaisen nauttimisen jo klo 8.00. Seurahuoneella aamiaista kyllä tarjoillaan sunnuntaisin klo 11.30 asti, mutta aikainen lintu madon nappaa vai miten se menikään... Aamiaisen aikainen ajoitus takasi rauhallisen fiiliksen ja ruuhkan välttämisen. 


Paikallisuus on Seurahuoneella tärkeää ja se näkyi aamiaistarjonnassa. Aamiaisella oli ilahduttavan laaja valikoima lähituottajien tuotteita, mm. leipiä oli useasta eri lähileipomosta. Leipien lisäksi aamiaiselta löytyi lähituottajien savulohta, makkaroita ja myös puuro on keitetty paikallisen tuottajan luomuhiutaleista.  

Tarjottavat oli aseteltu esille tyylikkäästi ja kauniita yksityiskohtia ei voinut olla huomaamatta esimerkiksi leikkelelautasilla. 



Tykkäsin kovasti myös nimilapuista! Ihanaa, ettei tarvitse arvailla, mitä on tarjolla, vaan sen voi selkeästä lapusta helposti lukea. 


Seurahuoneen aamiaistarjonta oli laaja ja kaiken kattava. Pöydästä löytyi nakkeja, pekonia, munakokkelia, puuroa, jugurtteja, leipiä, leikkeleitä, vihanneksia, hedelmiä, mehuja ja kaikkea mitä nyt aamiaisella voi kuvitella olevan. Myös gluteenittomat tuotteet olivat hyvin edustettuina. Erityiskiitos mahdollisuudesta valita kahvin paahto ja myös erikoiskahvien mahdollisuus. 

Aamu alkoi itse puristetulla appelsiinimehulla.  


Erilaisia juomia oli tarjolla useampaa sorttia niin kannuissa kuin automaatissa, jos mehunpuristaminen itse ei innostanut niin kuin minua. 


Tuoreita hedelmiä oli runsaasti tarjolla. Hedelmistä ja marjoista sai ihanan aamiaiskulhon maustamattoman jugurtin ja granolan kera. 


Myslejä oli tarjolla useaa sorttia ja ensi kertaa maistoin uutuustuotetta Puhtikauraa. Hienoa, että aamiaisella on mukana tälläisiä uutuuksia ja erikoisempia tuotteita.


Leipiä oli tarjolla monia erilaisia. Itse tykkäsin eniten leipomo Limbbun hedelmäleivästä. Croissantit olivat mahtavan muhkeita. 


Hunajapähkinät olivat aivan ihana herkku talon leipomusten lisäksi. 



Piirakoita oli tarjolla kolmea erilaista - oikein hyviä kaikki!





Brie-juusto oli suussa sulavaa, samoin luomuviikunahillo. 



Loistava idea oli vohvelibaari, jossa pääsi itse vohveliraudalla paistamaan oman vohvelin ja tuunaamaan sen mieluisilla kastikkeilla ja täytteillä. Sopii erinomaisesti kiireettömiin viikonloppuaamiaisiin!




Aamiaisella kaikki sujui ja toimi. Tarjoilijat palvelivat ystävällisesti ja huomaavaisesti. Kaikkea oli tarjolla koko ajan ja vadit täyttyivät rivakasti. Aamiainen on suosittu myös hotellin ulkopuolisten vieraiden keskuudessa, enkä yhtään ihmettele. Ulkopuolisille vieraille aamiaista tarjoillaan viikonloppuisin klo 13 asti, joten tänne ei tarvitse kukonlaulun aikaan raahautua. Aamiaisen hinta hotellin ulkopuolisille vieraille on varsin edullinen: 17 € / henkilö.  

Solo Sokos Hotel Seurahuoneella palvelu kaikkinensa oli huippuluokkaa! He ovat todella palkintonsa ansainneet. Hotellissa oli paljon pieniä, viimeisteltyjä yksityiskohtia, joista tuli kiva fiilis.  Seurahuoneella on mietitty asioita hotellivieraan näkökulmasta. Tuntui, että heti sisäänkirjautumisesta lähtien vieraat huomioitiin henkilökohtaisesti; iloisesti tervehtien ja kuulumisia kysellen.

Tervetuloa Lahteen!

Vanhoja valokuvia löytyy sisustuksessa mm. käsipyyheautomaatista. 



Solo Up -huoneen hintaan kuuluvat vedet. Seurahuoneen oma viini valmistetaan Italiassa. 


Penkkiurheilijoita lämmitti erityisesti tyynylle odottaneet Lahti 2017 -sormikkaat. Näille on kyllä käyttöä! 


Lahden Seurahuonetta voin lämpimästi suositella. Me tykkäsimme kovasti hotellista, huoneesta, aamiaisesta ja ennen kaikkea henkilökunnan lämpimästä ja ystävällisestä palvelusta koko vierailumme ajan. Ja hotellin sijaintihan on mitä mainioin - keskellä kaikkea! 

Seuraavaan Lahden reissuun yhdistäisin hotelliyöpymisen lisäksi teatteria ja illallisen juuri vuoden ravintolaksi valitussa Rouxissa. Sinne on nimittäin päästävä. Niin kuin Seurahuoneellekin uudemman kerran! 


##postaus toteutettu yhteistyössä Solo Sokos Hotel Seurahuoneen kanssa