maanantai 23. maaliskuuta 2015

Ateljé Finne

Ateljé Finne oli viime lauantain illallispaikkamme. Ateljé Finne on ihan ensimmäisiä ravintoloita, joita blogissamme olemme arvioineet. Vanhoja arvioita on tosi hauska lukea, hymy nousee huulille. Olipa hauska huomata, että melkein päivälleen viisi vuotta sitten Mirkan kanssa oltiin illastamassa juurikin Atelje Finnessa. Silloinkin, kuten nytkin, EatHelsinki -kirjan kanssa.



 Ateljé Finnen menulta löytyy alku-, pää- ja jälkiruokia kutakin noin viiden vaihtoehdon verran. Listan ruuista voi koota haluamansa kolmen ruokalajin menu 46 €:n hintaan. 



Alkuruuan päätin jo perjantaina. Oli erityisen hyvä valinta, ei kaduttanut, eikä tullut annoskateutta. Karitsatartar, paahdettua paprikaa ja chiliöljyä oli loistava annos. Makuelämystä täydensi lasi täyteläistä malbecia.


Rapurisotto oli rapuisa.


Paahdettua portobelloa, munakoisoa ja punasipulihilloketta oli myös yksi alkuruokavaihtoehdoista.


Lihapääruoka, Marmoriulkofilettä, sipulipyrettä ja hasselbackan perunaa, sai myös kiitosta.


Itse valitsin pääruuaksi päivän kalan, joka oli kuhaa. Ihailtavan runsaasti annoksessa oli kalaa. Vihreät koristivat kivasti muuten vaisun väristä annosta.  


Kalan kanssa juomana oli valkoviini Sancerre Blanc, Domaine Lucien Crochetin viinitalosta. Ihana oli viini, just mun makuun eli kuiva, hedelmäinen ja hapokas.


Jälkiruokavalinta oli myös aika selvä: suklaapatukka, pistaasia ja kermaa. Jälkiruuan nautin ihanan jälkiruokaviinin kanssa.



Ateljé Finnen kolmen ruokalajin illallinen oli tasapainoinen kokonaisuus. Omat ruokavalintani osuivat oikeaan, samoin tarjoilijan valitsemat viinit. Minä tykkäsin kovasti, sekä ruuasta että juomasta. Tällä kertaa viinivalinnat osuivat nappiin ja jäivät erityisesti mieleen. On se vaan niin ihanaa nauttia ravintolassa hyvästä safkasta ja huippuviineistä.

Palvelu toimi koko illan sujuvasti ja mutkattomasti. Saimme maistella viinejä ja leipäkoria sekä vesikannuja täydennettiin huomaamattomasti illastamisemme ajan. Mikään ei tosiaan tökkinyt. Lopussa hieman säädettiin laskujen ja kirjan alennusten kanssa. Kaikkinensa meillä oli tosi mukava ilta Ateljé Finnessa. Suosittelen lämpimästi! Ateljé Finne


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Maukasta lounasta Sagun Nepalissa

Sagun on nepalilaista ruokaa tarjoava ravintola ihan Kontulan metroaseman vieressä. Sagunista olen kovasti kuullut kehuja ja viime perjantaina koitti sopiva hetki nepalilaisen ruuan nauttimiseen, pitkästä aikaa.




Sagunin lounaalla oli tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa; tuorejuustoa, lammasta, kanaa ja katkarapuja.


Olin etukäteen jo päättänyt, että maistan Sagunin tuorejuustoa, jos sitä vain on tarjolla. Kehuttu annos oli maineensa veroinen. Ihan tosi pehmeä ja täyteläinen oli itse tuorejuusto ja tomaatti-kermakastike maultaan lempeä, mutta maukas.


Lunch Mixin toiseksi annokseksi valitsin tulisen Prawn chilin. Katkarapuja oli runsaasti, maku oli hyvä ja potkua soosissa oli just hyvin. 


Naan-leipä oli sellaista ihanaa rapsakkaa, mutta pehmeää, niin kuin naan-leivän kuuluukin olla. 


Lounaan lopetuksena toimi raikas mangolassi. Ilma oli jo ihanan keväinen, kuten tämä kaunis mangolassi.

Sagunin lounas oli kaikkinensa hyvä. Ystävällinen palvelu, maukas ruoka ja hyvä hintalaatusuhde saavat meidät lounastamaan Saguniin uudestaan! 

Sagun Nepal

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Valloittava Favela

Värikäs, raikas ja suloisen sekava Favela hurmasi meidät väriloistollaan, rentoudellaan ja kotoisuudellaan. Olin etukäteen miettinyt, että lauantaina olisi alkuillasta aikaa piipahtaa jossain kivassa mestassa syömässä jotain hyvää safkaa. Mielessä käväisseistä vaihtoehdoista valitsimme Favelan - emme pettyneet. Ennen Favelaa paikassa sijaitsi huikean hyvä Meche






Ruokalista löytyi seinältä.  Ruuat tilattiin tiskiltä ja maksettiin samoin tein.



Autoilijalle alkoholittomia oluita oli tarjolla kolmea eri kappaletta, minä valitsin Krombacherin vehnäoluen. Tämä olut pärjäsi hyvin Hesarin testissä, ja olikin aivan jees munkin mielestäni, mutta kuitenkin oma suosikkini alkoholittomista oluista on tämänkin kokemuksen jälkeen Mikkellerin ihana Drink'in the Snow.


Meidän kolmen hengen jengi tuli Favelaan juomaan vähän bisseä ja syömään iltapalaa. Ruokalistalta valikoitui aivan mukavasti safkaa - hyvään hintaan. Papupata tarjottiin kauniista punaisesta astiasta kera leivän ja tahnan. Oli maukas annos ja kooltaan just sellainen iltapalasafka.


Omalta iltapalalautaseltani löytyi härkäleipä, perunat ja lisukesalaatti. Mukavan kokoinen ja näköinen setti, vai mitä? 

 
Härkäleipä oli yksinkertaisesti hyvä. Maku oli kohdillaan; sopivasti pehmeyttä ja tulisuutta ja runsaasti lihaa. Parasta kuitenkin oli itse leipä. Ihan parhaimpia leipiä, johon olen tälläisissä annoksissa törmännyt.
 

Leivän seuraksi tilasin perunat. Enpä olisi parempia maalaisperunoita voinut odottaa, maku ja kypsyys olivat mun makuun just oikeat. Perunoiden lisukkeena oli kaksi maukasta soosia. 

 
Lisukesalaatin tilasin ihan sen vuoksi, että lautaselta löytyisi jotain vihreää ja vihanneksia. Kahden euron hinta oli oikein sopiva tästä maukkaasta salaatista, jossa sinänsä ei ollut mitään yllättäviä raaka-aineita, vaan maku oli se, joka yllätti positiivisesti.




Maukkaat rahkaletut kirsikoilla tilattiin vielä jälkkäriksi. Ihana annos!



Favela oli toimiva setti. Tykästyimme rentoon ja kotoisaan ilmapiiriin sekä maukkaaseen safkaan. Annokset olivat sopivan kokoisia ja maut olivat hyviä. 
Hinta vastasi hyvin laatua. Oma settini sisältäen alkoholittoman oluen kustansi 19 €. Palvelu oli sujuvaa ja mutkatonta ja tyypit ystävällisiä ja iloisia.

Favelaan on helppo poiketa syömään tai juomaan tai sekä syömään ja juomaan. Favelaan ei oteta pöytävarauksia, spontaanit liikkeet on sallittuja. Heti ensikokemalta jäi fiilis, että tänne mennään uudestaan. Ja mennäänkin. 








tiistai 17. helmikuuta 2015

Keittoa ja kakkua Ketunleivänpolulla

Sunnuntaina vietettiin Ravintolapäivää. Tapahtuman historian aikana olen aika moneen Ravintolapäivään osallistunut, mutta nyt on ollut eri syistä johtuen pieni breikki. Olipa kivaa, että tällä kertaa sunnuntain ohjelmat antoi myöden piipahtaa Ravintolapäivän ravintolassa. 



Sää oli mitä parhain talvisää: pikkupakkanen ja huikea auringonpaiste!


Tässä ravintolassa tarjottiin keittoa ja kakkua. Keittovaihtoehtoja oli kaksi: kananuudelikeitto ja jauhelihakeitto. Minun valinta osui kanakeittoon, joka oli huikean hyvä. 



Keiton kanssa tarjottiin rapeita sämpylöitä. 





Jälkiruuissa oli valinnanvaraa vaikka kuinka; sitruunamarenkitorttua, suklaakakkua, juustokakkua ja laskiaispullia eri täytteillä. 







Keitto tykötarpeineen ja jälkkäri kahvin kera kustansi 5 €. Keitot olivat ruokaisia ja maukkaita ja jälkiruokavalikoima oli kunnioitettavan laaja - jokaisen makuun jotakin :). Kiitos Ketunleivänpolulle herkullisesta sunnuntailounaasta! 

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä-illallinen Emossa

Ravintola Emo on yksi EatHelsinki 2015 - kirjan ravintoloista. Eikä syyttä! Vietimme aivan ihanan illan Emossa, hyvän palvelun ja rennon tunnelman sekä loistavan ruoan ja juoman parissa!

Aperitiiviksi valikoitui viski sour, joka olikin aivan huippu valinta! 





Valitsimme 5 -ruokalajin yllätysmenun. Annokset olivat visuaalisesti kauniita ja niiiiin maukkaita! Ruokajuomaksi valikoitui ranskalainen Pinot Gris, joka on ravintolan omaa maahantuontia. 






Illallinen alkoi täydellisesti kypsennetyllä miekkakalalla.





Paahdettua kukkakaalia.

Ribsit olivat oikein maukkaita.

Karitsaa hummuksella.


Illallisen kruunasi jälkkäri, joka sai meiltä kaikilta ylistystä. Aivan mieletön kokonaisuus! Annos sai meidät miltei kyyneliin. Jälkkärin seurana nautimme Ice wine:a Kanadasta!




Emo ei pettänyt tälläkään kertaa; ruoka oli loistavaa, tunnelma rento ja palvelu asiantuntevaa. Emo

perjantai 13. helmikuuta 2015

Kakkua ja kahvia - ja sydämiä

Ystävänpäivää vietetään tulevana lauantaina. Mikä olisikaan parempi päivä kutsua ystävä kahville ja kakulle? Ja toisaalta myös ihan paras syy leipoa jotain syntisen hyvää suklaakakkua... Meillä juhlitaan Ystävänpäivää kahvin ja kakun kera. 
 
Ystävänpäivänä nautimme herkkuespressot, mutta myö latte on mitä oivallisin vaihtoehto suklaakakulle. Nespresson kahvivalikoimasta Variations-maut ovat ihania makukahveja herkutteluhetkiin. Makukahveista meidän suosikkimme on Caramelito ja kinuskin makuinen kahvi valikoituu juomaksi silloin, kun tekee mieli jotain makeaa. Pehmeän toffeinen ja kermainen maku on oiva pari suklaakakulle. Makeaa makealle. 
 

 


Ystävänpäiväkakuksi valikoitui pitkän harkinnan jälkeen muutamaan kertaan testattu ja hyväksi havaittu Maitosuklaalla kuorrutettu mutakakku. Kakku on ihanan tuhti, suklainen ja makea. Suklaan ystävän herkku. Lisäksi tämän kakun tekeminen on helppoa ja mutkatonta. Luottoresepti. 

 
Tämä Hesarista ennen joulua bongattu resepti on selkeä, eikä jätä mitään arvailujen varaan. Tälläkään kertaa en lähtenyt reseptiä kummemmin soveltamaan. Pikakahvijauheen jätin täytteestä pois ja oma irtopohjavuokani oli noin 23 cm - pienempää ei tästä taloudesta löytynyt. Kakkua paistoin tasan 18 minuuttia. Paistoaika on osoittanut juuri sopivaksi. Kunnon jäähdytys on olennainen juttu ennen suklaakuorrutteen levittämistä. Maltti on tässä kohtaa valttia, vaikka niin tekisi mieli maistaa uunikuumana.  
 
Tällä kertaa suklaakakku viimeisteltiin Ystävänpäivään sopivaksi. Sydämet koristavat mutakakun suussasulavaa suklaista kuorrutusta.  

 
 

Kakun voi valmistaa vaikka edellisenä päivänä ja kuorruttaa seuraavana. Maku vain paranee kakun levätessä yön yli.


 
Herkullista ystävänpäivää kaikille blogimme lukijoille! 

 

 
postaus toteutettu yhteistyössä Nespresson kanssa
 

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Aloitimme EatHelsinki 2015 -kiertueen Farosta!

Viikonloppu oli täynnä supermukavaa ohjelmaa, kuten vierailu Farossa. Faro avasi EatHelsinki 2015 -vuoden, eikä ollut lainkaan hullumpi aloitus.

Faro aukaisi ovensa viime kesänä Ruoholahteen Kellosaarenrantaan. Minä tykästyin kovasti ravintolan viehättävään miljööseen. Tyylikästä ja rauhallista. 





Minä valikoin Faron menulta houkuttelevan Punajuuri-vuohenjuustorisoton (15€). Risotto oli hyvä. Maku, koostumus ja risoton kypsyys oli just passelit.  Vuohenjuustokreemi toi sopivaa jytyä muuten lempeän makuiseen annokseen. Onneksi risottoa oli lautasella reilusti, maistui minulle erittäin hyvin. 


Ruokaseuralaiseni valikoi listalta päivän pihvin (25,50 €) ja kehui pihviä loistavaksi. Lisukelistalta oli mahdollisuus valita pihvin seuraksi erilaisia perunoita, pinaattia, salaattia tai kukkakaalia. Lisukkeiden hinnat olivat varsin maltilliset. 



Juustolautaselta (9€) löytyi kolmea erilaista juustoa, ihanan rapsakkaa näkkileipää ja viikunahilloketta. Kaikkia kolmea juustoa oli harvinaisen reilut siivut. Annos oli hintansa väärti.  


Faron perinteisellä reseptillä valmistettu Creme brulee oli niin maultaan kuin ulkoasultaan onnistunut. Varmasti yksi kauneimmista Creme Bruleista, joita olen tavannut. 



Illallinen päättyi Cappucinoon. Niin ja seuraavan EatHelsinki-kirjan ravintolan pohdintaan toki. 


Hintalaatusuhde Farossa on aivan kohdallaan. Loppulaskua alensi EatHelsinki-kirjan alennus eli saimme toisen syömämme pääruuan ilmaiseksi. Ruoka oli yksinkertaista ja maukasta. Annoksissa ei ollut liikaa härpäkkeitä, vaan ruoka oli selvästi bistrohenkistä.   

Palvelu oli toimivaa ja huomaavaista päivällisemme ajan. Tarjoilija muisti vähän väliä käydä kyselemässä ruuan maistuvuutta ja juomien riittävyyttä. 

Farosta jäi hyvä fiilis. Maistuvan safkan ja hintalaatusuhteen lisäksi sykähdytti ravintolan sisustus ja miellyttävä miljöö. Mikään ei tökkinyt, vaan vierailustamme jäi pelkästään positiivista sanottavaa.  

Faro