Sushi vai burrito? Vai Sushiburrito?

Helmikuun lopussa ravintola Soma aukaisi ovensa Fredrikinkadulla. Somassa tarjoillaan sushiburritoja. Siis mitä?! - mietin ensin, kun paikasta kuulin. Sushiburrito on nimensä mukaisesti japanilaisen sushin ja meksikolaisen burriton yhdistelmä. Soma on ihana nimi ravintolalle ja sopiikin tähän piskuiseen ja raikkaaseen paikkaan hyvin. Nimi kuitenkin juontaa juurensa San Fransiscon SoMa-alueeseen, josta idea paikan perustamiseen lähti. 

Soman listalla on seitsemän eri sushiburritoa. Hetkinen vierähti listaa lukiessa, täytteitä näissä burritoissa on runsaasti. Sushiburritot ovat siis riisillä päällystettyjä merilevärullia, jotka sisältävät runsaasti erilaisia täytteitä.  

Somassa on muutamia istumapaikkoja paikan päällä ruokaileville, mutta varsinainen ravintola tämä ei ole. Pikemminkin noutopaikka, jossa voi syödä paikankin päällä, niin kuin mekin teimme. Lounastimme ikkunan edessä baarijakkaroilla istuen,  Fredan kulkijoita seuraillen. 

Sushiburriton pakkaukset olivat tosi napakat, tyylikkään ulkonäön lisäksi oikein käyttökelpoiset. Näitä uskaltaa kannella ilman pelkoa ruuan leviämisestä. Minä roudasin nimittäin toisen sushiburriton puolikkaan himaan ilman haavereita.  

Sushiburriton valmistumista oli hauska seurailla. Tässä ollaan alkutekijöissä. Kaikki kastikkeista lähtien valmistetaan Soman omassa keittiössä ilman puolivalmisteita. Soman Sushiburritot ovat luontaisesti gluteenittomia ja maidottomia. Myös riisitön vaihtoehto löytyy listalta. 

Oma valintani osui listan ensimmäiseen sushiburritoon; Tokyo Bitchiin. Tokyo Bitch sisälsi Ketjasoija marinoitua tofua, togarashimajoneesia, punajuuriamaranttia, wakame-salaattia, punakaalia, pikkelöityä retikkaa, porkkanaa, retiisiä, ituja, romainesalaattia, maissilastuja, shisoa ja misokastiketta. Kaikkee jännää, eikös? 

Lounaskamuni Baja Fuji sisälsi puolestaan sesamarinoitua jättiravunpyrstöä, chilimajoneesia, inkivääriguacamolea, korianteria, retiisiä, porkkanaa, kurkkua, sinistä perunaa, romaine-salaattia, schiracha-kastiketta, ituja, riisichipsiä ja riisivinagrettea. 

Tässä vaiheessa viimeistään alkoi valjeta, kuinka kookkaasta rullasta oli kyse! 

Tokyo Bitch & Baja Fuji vielä viimeistä silausta vaille täytteet kasassa. 

Sushiburrito oli todella napakka rulla. Rulla painaa kuulemma noin 550 g - eli syötävää tässä on isompaankin nälkään. 

Ja alla pakkaus koko komeudessaan! Sushiburrito leikattiin puoliksi ennen pahvirasiaan pakkaamista, pakkaus oli helppo avata ja aloittaa syöminen toisesta puolikkaasta - rulla muuten pysyi hyvin koossa melkein loppuun asti. Puolikkaassa rullassa oli jo hirmusti syötävää! Yhdestä riittäisi hyvin lounaaksi kahdelle, varsinkin jos ei ole aivan karmaiseva nälkä. Syöminen ei ollut aivan siisteintä puuhaa - varsinkin kun reippaanlaisesti käytin pöydässä olleita kastikkeita, soijaa ja schirachaa.  

Sushiburrito oli niin kaunis ja värikäs, että oli ihan pakko ottaa pari ylimääräistä kuvaa ennen ensipuraisua. Sushiburriton koostumus oli tosi hyvä, tykkäsin rullan mukavasta rapsakkuudesta. Kaikista tärkein eli maku oli erinomaisen hyvä. Otin riskillä tofurullan ja riski kannatti. Harvemmin olen saanut näin maukasta tofua! 

Kokonaisuudessaan Tokyo Bitch oli raikas ja maukas - ja todella täyttävä. Tykkäsin kovasti makumaailmasta, vihannesten runsaasta määrästä ja raaka-aineiden rapeudesta ja tuoreudesta.  Suosittelen lämpimästi, kannattaa marssia Fredalle ja maistaa Soman Sushiburrito!

Ravintola Soma

Italialainen illallinen Trattoria Seurahuoneella!

Lahti on meille molemmille ollut hieman tuntematonta maastoa, vaikka kaupungissa olemme jonkun kerran vierailleet mm. konsertissa ja koulutuksissa. Lahden ravintolat muutamia lounaskertoja lukuunottamatta ovat jääneet vähän hämärän peittoon. Seuraava kohde on ehdottomasti juuri Vuoden ravintolaksi valittu Roux. 

Lahdessa majoituimme erinomaisessa hotellissa eli Lahden Seurahuoneella. Olimme otettuja henkilökunnan ystävällisestä ja huomaavaisesta palvelusta, loistavasta aamiaisesta ja itse hotellista, joka on hieno! Lue lisää meidän vierailustamme tästä. 

Illastimme pelien päätteeksi hotellin ravintolassa, italialaisessa Trattoria Seurahuoneella. Meille oli varattu pöytä klo 20, aluksi kahdelle, sitten neljälle ja lopulta viidelle. Kaikki säätäminen pöytävarauksen kanssa sujui jouhevasti. Kiitos tästä! Illastimme viihtyisässä pyöreässä pöydässä viiden hengen seurueemme kanssa. Tykkäsimme tästä. Tosin yhtä illlastajaa häiritsi ikävästi hänen kohdalleen osunut spottivalo - mutta emme kuitenkaan alkaneet järjestämään pöytiä uudelleen. 

Illan aloitimme maistelemalla talon leipää ja toki juomalla yhdet oluet. 

Ruokien valikoimisen jälkeen oli juomavalinnan vuoro. Illan viinivalinta osui nappiin. Kiitos tästä meidän asiantuntevalle tarjoilijalle, joka vahvasti vaikutti viinivalintaan. Unico Pecorino (12 cl/7€) oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta tähän kuivaan, hedelmäiseen ja hapokkaaseen viiniin ihastuin heti. Oikein hyvä viini, joka näytti löytyvän Alkon tilausvalikoimasta.  

Alkuruuista maistoimme useampaa listalla ollutta vaihtoehtoa. Parsaquiche tarjottiin vadelmapyreen ja possunkyljen kanssa. Kaunis ja maukas  oli tämä annos. Alkuruuaksi myös sopivan kokoinen.  

Parsa-aikaan parsaa löytyi useammasta annoksesta. Tässä vihreää parsaa, vasikanpaistia ja gorgonzolaa. 

Itse rakastuin omaan alkuruokaani, joka oli nappisuoritus. Chili-valkosipuliöljyssä paistetut jättiravunpyrstöt ja marinoidut tomaatit olivat makuelämys. Lisukkeena oli ihanan rapeaa, vastapaistettua lämmintä valkosipulileipää reilu pala. Suosittelen lämpimästi maistamaan Seurahuoneen Trattorian jättiravunpyrstöjä - oli nimittäin huippuannos!

Trattoria Seurahuoneen listalla oli valinnanvaraa useamman syöjän makuun. Tässä grillattua kotimaista kananpojan rintaa caponatan ja bearnaise-kastikkeen kera. Lisukkeena oli värikäs annos kasviksia. 

Trattoria Seurahuoneen ruoka-annokset olivat selkeitä kokonaisuuksia. Paistettu taimen sai seurakseen parsarisottoa ja kasviksia. 

Naudan sisäfilee, paistetut parsat ja bearnaise -kastike oli aseteltu lautasella kovin kauniisti. Pihvi oli paistettu sopivan kypsäksi, kastiketta oli runsaasti. Paistetut parsat olivat syöjän makuun turhan kovat - minun makuun parsat olivat just hyvät - makuasia siis. 

Itse halusin maistaa tryffelirisottoa, vaikka listalla oli useita mielenkiintoisia vaihtoehtoja pääruuissakin. Tryffelirisoton seuraksi tarjoilija suositteli possun kylkirullaa ja punaviinikastiketta. Risotto oli hyvä. Kypsyys olisi voinut olla minun makuuni aavistuksen rapsakampi, mutta maistui näinkin - maku oli nimittäin hyvä, eikä risotto missään nimessä ollut liian kypsää. Pelkkä tryffelirisotto ilman possua olisi ollut minulle kuitenkin parempi valinta. Possu oli aivan hyvänmakuista possuksi, mutta minulle annos oli liian tuhti. 

Jäkiruuat olivat kauniita, viimeisteltyjä kokonaisuuksia. 

Täyteläinen suklaakakku sai seurakseen vaniljajäätelöä ja appelsiinisiirappia. Esillepano oli upea; raikkaita marjoja ja kauniita kukkia upeine väreineen.  

Oma valintani oli kovin kaunis ja herkkä Frangelico Brulee syötävine kukkineen. Trattoria Seurahuoneen Brulee oli maustettu pähkinäisellä Frangelico-liköörillä - liköörin makua en kyllä tästä löytänyt. Onnistunut brulee oli ihana päätös illalliselle.  

Trattoria Seurahuoneen ruoka oli selkeää, yksinkertaista ja maistuvaa. Kuten annoskuvistakin jo huomasi, ruuissa ei ollut turhaa kikkailua tai monia raaka-aineita lautasella yhtä aikaa. Minä tykkäsin erityisesti jättiravunpyrstöistä, naapurilautasen parsoista ja Creme Bruleesta. Pisteet myös erinomaiselle valkoviinille. Viinit olivat minusta yleisesti maltillisesti hinnoiteltu; listalta löytyi kalliimpaa ja huokeampaa vaihtoehtoa. Jälkiruokaviini jäi tällä kertaa muuten juomatta, vaikka listalla oli ihanaa suosikkiamme: Brachetto D'Aquita. 

Trattoria Seurahuoneella oli kiva, eläväinen tunnelma koko illallisen ajan. Tarjoilu pelasi ja oli mukavaa saada hyviä suosituksia ja ehdotuksia. Osa pöytäseurueestamme kaipasi hieman isompia annoksia, minulle annoskoot olivat erittäin sopivat. Kaikkinensa porukkamme oli Trattorian ruokaan, palveluun ja iltaan tyytyväisiä. Rento fiilis ja maistuva ruoka on aina toimiva yhdistelmä. Niin kuin oli tälläkin illallisella. 

Trattoria Seurahuone