Ravintola Olo 12.11.2011

Odotukset olivat korkealla, kun saavuimme Ravintola Oloon lauantai-iltana seitsemän aikaan. Varauksen Oloon olimme tehneet jo kuukausia sitten. Näin pitkää odotusaikaa ei ravintolaan ole, mutta oma aikataulumme on ollut kiireinen. Tällä kertaa olimme liikkeellä neljän hengen seurueella.

Ravintola Olo sai Michelin -tähden maaliskuussa 2011. Tämä Starajuttu on vähän kaksipiippuinen. Olemme käyneet Helsingin Michelin tähti ravintoloissa Luomossa, Chez Dominiquessa, Postresissa ja Demossa ja vain Olo on ollut käymättä. Michelin -tähti näyttää usein tuovan tietynlaista jäykkyyttä ja kikkailua ravintolaan. Lautasella saattaa olla kymmeniä erilaisia raaka-aineita, joista tunnistat vain pienen osan ja palvelu on virheetöntä, mutta usein myös persoonatonta. Toki poikkeuksiakin löytyy ja Olo osoitti olevansa yksi näistä. Mahtavaa!

Alkusnackseja

Ravintola Olo on jo ennen Michelin -tähti tunnustusta niittänyt kunniaa. Esimerkiksi Suomen Gastronominen seura valitsi Ravintola Olon vuoden ravintolaksi vuonna 2009. Keittiömestari Pekka Terävä on valittu vuoden keittiömestariksi vuonna 1995 ja hän on niittänyt mainetta ja kunniaa monella tavalla tämän jälkeenkin, mm. kokkimaajoukkueen kapteenina ja monien huippuravintoloiden keittiömestarina.

Tunnelma

Monissa Michelin -tähdellä palkituissa ravintoloissa on se ongelma, että niissä on vaikea viettää mukavaa iltaa pöytäseurueen kanssa, koska koko ajan joku on kertomassa pitkää listaa ruokalajien tai keittiön tervehdysten sisällöstä ja keskustelua on vaikea ylläpitää. Toki, kun tähän varautuu, eikä tulekaan seurustelemaan ravintolaan, vaan keskittymään ruokaan, niin ongelma poistunee... Olossa ei kuitenkaan käynyt näin. Ravintolan tunnelma oli yllättävän rento ja salissa kuului mukava puheensorina. Ravintolaa saattaisi jopa kuvailla kotoisaksi. Sisustus oli pelkistettyä ja tyylikästä, meidän mielestämme myös sopivan rentoa.

Palvelu

Palvelu oli erittäin ystävällistä ja Olon tarjoilijat olivat rentoja ja helposti lähestyttäviä. Kaikki ei ehkä ihan tiptop sujunut, mutta itse asiassa parempi näin. Tunnelma oli rento ja tarjoilijoilta löytyi huumoria ja hymyä!

Ruoka

Lauantaisin Olossa on mahdollista tilata Yllätysmenu, joka sisältää neljä ruokalajia. Aivan aluksi meiltä kysyttiin, mitä ruokia emme syö. Onneksi olimme olleet tälläisessa tilanteessa ennenkin, joten osasimme miettiä laajasti myös erikoisempia ruokalajeja. Silti joukkoon pääsi yksi minun ja Pauliinan inhokki, veri. No, tuo oli onneksi vain pieni osa ruokaa. Mutta kannattaa siis todella miettiä laajasti, mitä ei halua tai pysty syömään. 

Olo on skandinaavinen ravintola. Menussa näkyy vuodenaikojen vaihtelu ja kotimaisuus. Maut olivat raikkaita ja puhtaita ja annokset selkeitä kokonaisuuksia. Oli erittäin virkistävää, että tunnisti suurimman osan lautasella olleista raaka-aineista. Positiivista oli erityisesti se, että suurin osa raaka-aineista löytyy myös omasta jääkaapista. Silti ruoka oli kaikkea muuta kuin tylsää tai perinteistä. Molekyyligastronomia toi oman erikoisuutensa ruokiin, mutta ei ollut hallitsevassa roolissa.

Alkuun saapui keittiön tervehdyksenä piparjuurijäätelöä, selleriä, Skånen sinappia ja punakaalia. Aika rohkea aloitus! Voimakkaat ja raikkaat maut jakoivat pöytäseurueemme mielipiteitä.

Seuraava keittön tervehdys oli katkarapusnacks, jonka kanssa tarjoiltiin katkarapuja, tilliä, guacamolea ja voimaltoa (joka oli molekyyliruuanlaiton tulosta). Tästä pidimme kaikki!

Ensimmäisenä alkuruokana oli illan monimutkaisin annos. Annoksessa oli emmental -juustoa, vuohenjuustoa, kurpitsaa ja pistaasipähkinöitä sekä muutama muu tunnistamaton ainesosa.

Toinen alkuruoka oli yksi illan parhaista annoksista. Se sisälsi kuhaa kahdella tavalla, pikkelöityjä vihannneksia, lämmintä majoneesia, kukkakaalia, kantarelleja ja suppilovahveroita. Kooltaan annos oli reilu. Kalaa oli runsaasti ja sienet mahtavan makuisia.

Paletin puhdistamiseen tarjoiltiin tässä välissä rosmariinikuusenkerkkävaahtoa, karpalotapiokaa ja karpaloita. Pauliina piti - Mirkan mielestä annos maistui joulukuuselta ;).

Pääruuaksi tarjoiltiin poroa, joka on kuulemma Hannu Lahtelan villiporoa. Hannuhan on meille ennestään tuttu;) käy lukemassa juttu Lasipalatsin poroviikoilta, jossa tapasimme Hannun. Poron kanssa tarjottiin kaalia, selleriä, veripalttua ja puolukkaa. Veripalttu oli tehty poron verestä, mutta Lahtelan tilalta tämä ei ollut, koska Hannu kertoi meille, että he eivät käsittele verta, koska heillä ei ole siihen asianmukaisia tiloja.

Tässä välissä pöytään saapui erikseen tilaamamme juustot. Juustolautaselta löytyi kolmea eri juustoa: Armas, vuohenjuustosta tehty cheddar ja Peltolan blue. Hmmm....aika tuttua. Tuntuu, että jokaisessa ravintolassa on nykyään nämä samat juustot. Mutta, hyvää oli ja lisukkeet olivat hauskoja: pähkinää, kahvia ja hunajaa sekä luumurusinahilloke.

Sitten taas väliruokaan, joka oli tyrnisorbee suklaamoussen ja valkosuklaan kera. Ah, ihanaa! Nam, nam, nam...

Varsinainen jälkkäri oli sitruunaa ja lakritsia eri muodoissa. Voi elämä, miten hyvää.

Lopuksi vielä hiukan kahvia ja keittön tervehdys: vaniljamaitoa ja vaniljamunkki. Loistavaa.

Ainut asia, joka ei meitä Olon illassa ihan vakuuttanut oli leipä. Tarjolla oli vaaleaa ja tummempaa patonkia. Parempiakin on tullut vastaan. Leivät tulivat suoraan uunista ja olivat todella kuumia. 

Viinit

Koska Olossa tarjoillaan lauantaisin vain yllätysmenuita, helpoin tapa valita viinit ruuille on ottaa viinipaketti. Valitsimme jälleen puolikkaan viinipaketin. Täällä viiniä oli aika niukalti, usein puolikaskin paketti on ollut riittävästi. Joitakin Olon viinejä löytyy kuulemma Alkon tilausvalikoimasta, mutta pääasiassa viinit tulevat pientuottajilta.

Emmentalin ja vuohenjuuston kanssa tarjottu viini

Kuhan kanssa tarjottu viini

Pehmeä Chardonnay.

Poron kanssa tarjottu viini

Tämä punaviini oli melko kevyt ja voimakas.

Sitruunalakritsijälkiruuan kanssa 
tarjottu jälkiruokaviini

Tämä jälkiruokaviini oli loistava!

Hintalaatusuhde

Ravintola Olo ei toki ole mikään halpa ravintola. Mutta kyllä ruoka oli ehdottomasti rahan arvoista. Eikä hintataso nyt ihan kohtuuton ole. Lauantaina neljän ruokalajin yllätysmenu maksaa 49€, joka on oikein hyvä diili! Suosittelemme! Lisäksi EatHelsinki2011 -kirjan alennus laski loppulaskua; toinen menu tuli puoleen hintaan.

Pidimme

- Rento meininki

- Kotoisa tunnelma

- Selkeät ja raikkaat annokset

- Suomalaiset raaka-aineet, lähiruoka

- Vuodenajan mukaan suunniteltu menu

- Ei turhaa kikkailua

- Raaka-aineet tunnistettavissa annoksista

- Tarjoilijat rentoja ja ystävällisiä, ei turhan jäykkiä ja virallisia

Miinusta

- Neljän ruokalajin illalliseen vierähti 4 tuntia, joka oli meidän mielestämme hiukan turhan pitkä aika

Osuma.fi

Aukioloajat:

Ma 11.30-14.00

Ti-pe 11.30-24.00

La 17.00-24.00

Keittiö kiinni arkisin: 13.30-17.00

Osoite: Kasarminkatu 44, Helsinki