Kolme duunipäivää Punavuoressa aloittivat heinäkuun mukavasti. On ihanaa pohtia yhdessä työkamun kanssa mahdollisia lounas- ja kahvipaikkoja. Työpäivä tuntuu aivan juhlalta, kun on tiedossa lounaan nauttiminen jossain kivassa ravintolassa ja kenties vielä iltapäiväkahvit. Joskus päivät (ja elämä) on niin kiireistä, ettei välttämättä ehdi ihan hulluna perehtymään alueen lounastarjontaan, ja myöskin monissa paikoissa lounaat olivat heinäkuun tauolla. Sen vuoksi luotimme tuttuihin, hyviksi havaittuihin paikkoihin.
Il Birrificiossa kävimme lounaalla kesäkuussa (lue tästä) ja nyt uudestaan heinäkuussa. Söimme lounaaksi ihan superhyvät pastat! Birrin lounaspasta, kauniilta lautaselta tarjottuna, sisälsi pekonia, kesäkurpitsaa, pestoa, kapriksia ja pinaattia. Pasta maistui todella hyvälle. Maut olivat hyvin sopusoinnussa keskenään, tätä pitää tehdä kotonakin.
Il Birrificion focaccia on minun makuuni ja sitä on kiva nauttia lounasannosta odotellessa. Birrissä on mukava tunnelma ja lounas toimii. Parasta on ollut maukas safka ja kiva palvelu. Paikka on viihtyisä ja täällä olisi kiva joskus istua pidempäänkin. Birriin en ole vielä(kään) ehtinyt iltasella syömään, mutta menossa olen. Vahva suositus lounaan osalta.
Restaurant Pennyn sijainti on lounaspaikkana ollut meille loistava. Pari askelta duunipaikalta ja ollaan jo Pennyssä. Penny on lounasaikaan ollut suosittu, mutta ollaan molemmilla käyntikerroilla saatu piskuisesta ravintolasta pöytä kahdelle. Ekalla käyntikerralla söimme lohta, kvinoaa ja erinomaisen maukasta fenkolisalaattia. Toisella kerralla lounaalla oli tarjolla vasikanposkea, gnoccheja ja salaattia.
Pennystä saa lounasannoksen seuraksi Teemun ja Markuksen sämpylän eurolla (reilulla voilla) ja lounaalle sopivat annokset olutta tai viintä. Pennyn lounaan hinta on eri hyvä. Paikan päällä syötynä lounas maksaa 10 €, mukaan otettuna lounas on vielä hieman edullisempi.
Ehkä eniten tältä käynniltä odotin Pennyn lounasjälkkäriä; Rocky Roadia, joka oli ja ON todella hyvää. Rocky Roadia tein Pennyn kokemuksen innoittamana tällä Tomi Björckin ohjeella, joka oli aivan mainio. Se ei mielestäni ollut kuitenkaan i h a n niin hyvää kuin Pennyn Rocky Road, joten pyysin ja sain (!) Pennystä Pialta heidän Rocky Roadin ohjeen ja tässä ohje teillekin!
ROCKY ROAD A LA RESTAURANT PENNY
1 iso uunivuoka
700g suklaata (tumma ja / tai maitosuklaa)
400g suolapähkinöitä
150g vaahtokarkkeja
Pennyn Rocky Roadissa suklaa temperoidaan eli lämpökäsitellään. Temperointia en ollut aiemmin tehnyt, mutta lämpömittarin avulla ei tuntunut hankalalle. Liekö ollut sitten ensikertalaisen tuuria, että onnistui kertaheitolla hyvin...? Suklaan voi temperoida mikrossa tai vesihauteessa ja eri suklaille on omat temperointiasteet. Tutustu temperointiin huolella, ennen kuin aloitat Rocky Roadin valmistamisen. Hyvät ohjeet ovat luettavissa Maku-lehden sivuilla tai Soppa365.fi -sivuilla. Perehtyminen asiaan varmistaa onnistuneen lopputuloksen!
Tee näin:
1. Lämmitä suklaa 45-50 asteiseksi riippuen siitä, mitä suklaata käytät. Katso TÄSTÄ suklaan vaatimat temperointilämpötilat.
Minä paloittelin Fazerin sinistä kattilaan 700 g. Lämmittelin suklaata miedolla lämmöllä ja näin ensikertalaisena mittailin lämpömittarilla suklaan lämpötilaa tiheään tahtiin. Lämmitin suklaan 45 asteiseksi, koska käytin maitosuklaata. Valitsin suklaaksi Fazerin sinisen, sillä halusin Rocky Roadista ihanan makeaa ja maitosuklaista Fazerin sininen on lempparini. Seuraavaksi kokeilen ihan vaihtelun vuoksi tummaa suklaata.
2. Jäähdytä suklaa 27-28 asteiseksi.
Nosta astia, jossa olet suklaan sulattanut, isompaan kulhoon, jossa on jääkylmää vettä tai vaikka jääpaloja ja jäähdytä sulanut suklaa laadusta riippuen ohjeen mukaiseen lämpötilaan. Tässäkin kohtaa mittailin sulan suklaan lämpötilaa ahkerasti.
3. Lämmitä suklaa uudelleen 30 asteiseksi (maitosuklaa). Jos käytät tummaa suklaata, lämmitä se 31-32 asteiseksi. Ja taas oli lämpömittari ahkerassa käytössä.
4. Lisää pähkinät ja vaahtokarkit 30 asteiseen suklaaseen, sekoita ja kaada vuokaan.
Tämä oli helppo homma. Suklaan sekaan kaadoin ison (400 g) kasan suolapähkinöitä ja erivärisiä minivaahtokarkkeja (150 g) ja sekoitin kunnolla.
Sitten kaadoin koko hässäkän leivinpaperilla vuorattuun isoon uunivuokaan ja tasoittelin pinnan.
Tämän jälkeen annoin Rocky Roadin jähmettyä rauhassa.
5. Leikkaa jähmettynyt suklaa mieleisen kokoiseksi paloiksi ja paketoi vaikka voipaperiin.
Pia vinkkasi, että pähkinöillä ja karkeilla vain mielikuvitus on rajana. Elämäni ihka ekaan Rocky Roadiin käytin paahdettuja cashewpähkinöitä ja kuivattuja karpaloita, nekin toimivat tosi hyvin. Mahdollisuuksia on siis vaikka kuinka! Itse tykkäsin suolapähkinöistä makean suklaan kanssa todella paljon, suosittelen kokeilemaan.
Pian ohjeiden mukaan tärkeintä on suklaan oikeanlainen temperointi, eli lämmitys ja jäähdytys, jotta valmis tuote säilyy. Lämpömittarin kanssa suklaan temperointi onnistui. Rocky Roadit säilyvät huoneenlämmössä (18-20 astetta).
Nämä ovat kyllä niin hyviä, että säilyvyyden kanssa voi muutoin tulla pulmia ;). Rocky Road on niin ihanan makea ja aika tuhti herkku, että siitä riittää pienempikin pala makean nälkään. Rocky Roadista tuli kertaheitolla meidän suosikki. Kaunis kiitos Restaurant Pennyyn reseptistä!
psst. Mikä on sun lempijälkiruoka? Meillä löytyy kyllä monta ja vaikea olisi valita vain yksi, mutta kerro joku!