Pilates aloitti taas neljännen reissupäivän. Aamutunnit ovat aivan mahtava päivän aloitus! Tällä iällä etenkin, on todella ihanaa saada keho rauhassa ja lempeästi auki.
Torstain ohjelmassa oli viinitalovierailu läheisessä Marsalan kaupungissa, josta on kuuluisa Marsala-viini kotoisin. Viinitalolla vierailu ei olisi voinut sään puolesta osua parempaan päivään, sateinen ilma ei tässä kohtaa niin haitannut. Oltiin säästä kyllä monen aurinkoisen päivän jälkeen aivan ihmeissään - voiko täällä muka sataa vettä. Onneksi oli viiniä tiedossa!
Viinitilalle saimme lyhyen opastuksen ennen varsinaista viininmaistelua. Caruso & Minini valmistaa 22 eri viiniä, joista kolme oli rypälesekoituksia ja loput 19 yhden rypäleen viinejä. Viinitalo tuottaa miljoona pulloa viiniä vuodessa ja viinejä viedään ympäri maailmaa, yli kolmeenkymmeneen maahan. Valko- ja punaviinien lisäksi talo valmistaa yhtä Marsala-viiniä. Caruso & Mininin Marsala on kuivaa, sisältäen vain alle 4 grammaa sokeria. Viiniä kypsytetään viisi vuotta.
Opastetulla kierroksella pääsimme katselemaan valtavia terästynnyreitä. Caruso & Mininin viinejä kypsytetään sekä teräs- että tammitynnyreissä.
Maistelimme kolmea eri viintä: Marsala-viiniä, punaviiniä ja valkoviiniä. Me tykkäsimme kaikista maisteluviineistä. Erityisesti ihastuimme lempeään Nero D'Avolaan, joka on itse asiassa Alkon valikoimissa kuin myös raikas ja hedelmäinen Catarratto. Molemmat viinit ovat luomuviinejä. Viinien lisäksi maistoimme myös talon oliiviöljyä.
Viinitilalta saapuessamme oli meitä jo odottamassa vähän myöhään venähtänyt lounas. Alkupaloina nautimme mm. kahta erilaista arancinia ja pikkupizzoja.
Seuraavana oli vuorossa päivän pasta, jossa oli pestoa, perunaa, munakoisoa ja mantelia.
Pääruokana oli juustolla kuorrutettua kesäkurpitsaa. Pakkohan tätäkin oli maistaa, vaikka alkoi olla jo aivan täysi olo.
Lounaan jälkeen alkoi viikon kolmas kokkikurssi. Tällä kertaa oli vuorossa sisilialaisen leivän leipominen. Leivän leivonta aloitettiin omenajuuren sekoittamisella veteen, johon sitten lisättiin tasaisesti jauhoja ja vaivattiin helposti käsiteltävä taikina. Taikinasta muotoiltiin pari eri mallista leipää, jotka kuorrutettiin seesaminsiemenillä ja lopuksi vielä viillettiin terävällä veitsellä. Kokkimme kertoi, että leivät paistetaan puu-uunissa. Lämpötila on ensin noin 280 astetta ja noin paiston puolivälissä lasketaan hieman, 240 asteeseen.
Omien leipiemme kohotessa saimme maistiaisiksi uunituoretta leipää kera oliiviöljyn ja suolan. Ja punaviintä tietenkin. Aivan mahtavan makuista!
Sadepäivän siestaa oli hyvä viettää sisätiloissa lueskellen, tuhdista lounaasta laskeutuen ja huilaten. Illalliselle lähdimme edelleen aika täysinäisenä, mutta kas kummaa, johan taas ruoka maistui, kun sitä eteemme tarjoiltiin. Ihan ensin saimme suolaiset alkupalat: ihania kikhernepihvejä ja itse tehtyjä sipsejä.
Pääruokana oli neljää eri pizzaa! Kaikkia oli tietenkin maistettava. Pohja oli leipämäinen, kivan kuohkea ja rapea.
Jälkiruokana oli Limoncellon makuinen, makumaailmaltaan todella lempeä jäädyke.
Tämän päivän ruuat ja juomat olivat maultaan ja määrältään kiitettävät! Muutaman päivän aikana olemme saaneet todella upean esittelyn paikallisesta ruokakulttuurista ja perinteisistä annoksista. Aamiaisen leikkeleitä lukuunottamatta, kaikki tarjottu ruoka on ollut kasvisruokaa muutamia kala-annoksia lukuunottamatta. Agriturismo Vultaggion ravintola on paikallisten suosiossa. Oli kiva seurata sivusta mm. synttäreiden viettoa. Ravintola on niin suosittu, että sinne tullaan matkankin päästä.
Tämän päivän ruuat ja juomat olivat maultaan ja määrältään kiitettävät! Muutaman päivän aikana olemme saaneet todella upean esittelyn paikallisesta ruokakulttuurista ja perinteisistä annoksista. Aamiaisen leikkeleitä lukuunottamatta, kaikki tarjottu ruoka on ollut kasvisruokaa muutamia kala-annoksia lukuunottamatta. Agriturismo Vultaggion ravintola on paikallisten suosiossa. Oli kiva seurata sivusta mm. synttäreiden viettoa. Ravintola on niin suosittu, että sinne tullaan matkankin päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti