Manna La Roosa -Kitch heaven

Kevät, aurinko, reissu ja ystävä. Siinäpä oivallinen resepti täydelliselle viikonlopulle. Me molemmat reissaamme tahoillamme tosi paljon, mutta yhteisissä reissussamme on aina jotain spessua!

Olemme pitäneet blogia yhdessä jo kohta kuusi vuotta ja tehneet jos jonkinmoisia ruokamatkoja yhdessä. Blogin alkutaipaleella olimme tosi innoissamme Michelin -tähti paikoista ja näitä tuli testattua ihan urakalla. Esimerkiksi yhtenä viikonloppuna testasimme Lontoossa vain Michelin -tähdellä palkittuja ravintoloita - hard core shoppailun lomassa. Oi niitä aikoja. 

Viime aikoina olemme kuitenkin molemmat innostuneet enemmän kasuaaleista mestoista. Rentoa meininkiä, maukasta ruokaa ja hyvä hintalaatusuhde. Näillä spekseillä valitsimme tälläkin reissulla kohteemme. 

Yövyimme ihanassa Telegraaf -hotellissa Tallinnan vanhassa kaupungissa ja halusimme, että perjantai-illan ravintola olisi lähellä hotellia. Manna La Roosa täytti oivallisesti kaikki kriteerimme. Ravintola ei ole ihan uusi enää, mutta jostakin syystä olemme sen missanneet aikaisemmin.

Tämän veikeän rakennuksen ohi olimme jollain Tallinnan reissulla kävelleet. Puutalolla onkin mielenkiintoinen historia. Ja upeasti valaistun rakennuksen sisältä löytyikin illan kitsch -tyyliin sisustettu ravintolamme Manna La Roosa. 

Ravintolan sisustuksessa sama räväkkä Kitsch -linja jatkui. Illastaminen Manna La Roosassa oli kokonaisvaltainen elämys, joka alkoi sisään astuessa. Pöydässä istuessa oli erittäin kivaa tutkailla ravintolan sisustuksen monia, mielenkiintoisia yksityiskohtia. 

Manna La Roosan menu oli oikein mielenkiintoinen. Listalta löytyi sekä aasialaisia että välimerellisiä vaikutteita ja hintataso oli kohtuullinen ravintolan keskeisestä sijainnista huolimatta. 

Juomapuolella erityisesti shamppanjat ja drinkit olivat erittäin laajasti edustettuina. Juomapuolella hintataso oli melko korkea, etenkin Tallinnan yleiseen hintatasoon verrattuna. Suomalaisellahan täällä on aina edullista. 

Viikonlopun aikana oli alunperin tarkoitus nauttia vain shamppanjaa, mutta joustimme tästä ajatuksesta heti ekana iltana. Manna La Roosan cocktaileista olimme kuulleet kehuja ja lista oli tosi hyvä - ja niin olivat cocktailitkin. Ensin kilistelimme Manna Spritzerillä ja Teine Rabarberillä. Molemmat cocktailit olivat kauniita ja maultaan erinomaisia.  

Manna La Roosan leipä oli hyvää. Erityisesti toinen satsi, joka oli uunituoretta; ihanan lämmintä ja kuori mukavan rapeaa. Savuvoi oli todella maukasta. 

Pehmeä ja täyteläinen merellinen keitto simpukoiden kera maistui juuri sellaiselta kuin pitikin. Annos oli juuri sopivan kokoinen alkuruoaksi. 

Tonnikala oli juuri oikean kypsyistä ja annos oli tosi kaunis. Raikkaan tonnikalan lisukkeena oli tosi hyvä ja raikas mango salsa ja guacamole. Selkeä annos, joka maistui tosi hyvälle.  

Valkoviiniksi pääruoan kanssa valikoitui yksi luottojuomistamme, mainio Pinot Grigio. Kevyttä, hapokasta ja sopivasti makua. 

Risoton tilaaminen on aina pienehkö riski. Valitettavasti hyvää risottoa on yllättävän vaikea löytää. Tämän risoton koostumus ja risoton kypsyys oli kuitenkin nappisuoritus! Maku oli täyteläinen, mutta ei liian raskas. Helposti risoton kanssa voi käydä niinkin, että aluksi maku on hyvä, mutta hetken kuluttua tuhtius alkaa tökkiä. Manna La Roosan risotto ansaitsi kaikki kehut. 

Manna La Roosan drinkkilista oli niin houkutteleva, että oli ihan pakko tilata vielä toiset ;) Välijuomiksi valikoitui Green; vodkaa, limoncelloa, limeä ja passion -hedelmää. Toimii!

Pauliinan drinkki ol marjaisa III Kevade, joka oli oikein raikas ja pirteä keväinen juoma. Maun lisäksi Manna La Roosan drinkeissä ihastutti kaunis ulkomuoto. 

Jälkkäriksi Mirka valitsi ikisuosikin crème brûléen, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Anekdoottina täytyy tässä kohtaa kertoa, että ensimmäistä kertaa maistaessani tätä jälkkäriä, muistaakseni vuonna 2003, itkin ilosta, kun maku oli niin huumaava. Olikohan kuitenkin ensimmäinen crème brûlé, joka tarjoiltiin kapsäkistä...? 

Pauliinan jälkkäri, Suklaamuna, näyttää tässä kuvassa valitettavasti aika rumalta. Annos oli kuitenkin tosi kaunis, kun se tuli pöytään. Lautasella oli kokonainen suklaapallo, jonka päälle kaadettiin kuumaa mustaherukkakastiketta ja tässä lopputulos. Aika magee tapa tarjoilla jälkkäri. Suklaamunan suklaa oli tosi tummaa suklaata ja muna oli täytetty karamellisella tahnalla. Parasta annoksessa oli tuoreet marjat ja ihana mustaherukkakastike.   

Meillä oli huippukiva ilta Manna La Roosassa. Yhdentoista aikoihin ravintolan baariin alkoi tulla porukkaa juomille ja musa alkoi soimaan baarikansan iloksi (ei niinkään ruokailijoiden). Manna La Roosassa oli meidän mielestä onnistuttu tosi hyvin ravintolan ja baarin yhdistämisessä. Tänne voi hyvin poiketa vaikka drinkeille. 

Loppulasku oli oikein kohtuullinen, joskin aina tuo veden maksullisuus (3€) suomalaisena jättää vähän tylsän fiiliksen.  

Hyvillä mielin voimme tätä mestaa suositella, kiva ilta kaikkinensa!