Vappuaaton illallinen Emossa aloitettiin raikkaalla Gin Tonicilla. Geeteetä siemaillessamme tutustuimme Emon listaan. Emon menu koostuu pienistä 10 € maksavista annoksista, joita tarjoilija suositteli tilaamaan ainakin kolme. Listalla on myös pari isompaa pääruoka-annosta, ja lisäksi tarjolla on keittiömestarin High Five -menu. High Five -menu on keittiömestarin viiden ruokalajin yllätysmenu, joka on koostettu listan annoksista. Menun hinta on 47 € ja juustoilla 9 € enemmän. Meidän valinta oli aika helppo, High Five kertaa neljä, kiitos!
Menun kahdelle ensimmäiselle annokselle tarjoilija valitsi meille Alsacen alueen, pinot gris -rypäleistä valmistetun raikkaan valkoviinin.
Menun ensimmäinen ruokalaji oli parsaa. Ihanaa! Kevään ekat parsat tarjoiltiin meille niin kauniisti aseteltuina ja kauniilta lautasilta. Ensivaikutelma oli loistava ja annos oli maultaan myös loistava. Parsan lempeää makua täydensi tuhti savulohimousse. Erittäin hyvä.
Toisesta ruokalajista innostuin heti huomattuani, että lautaselta löytyi salaisesti toivomaani kampasimpukkaa. Kampasimpukka oli hyvin paistettu ja creme ninon eli samppanjalla maustettu hernekeitto oli maukas. Makea sipuli ja rapsakat parsakaalit kiinnittivät myös meidän huomion.
Tässä välissä saimme seuraavan viinin lasiin. Australialainen rosee oli väriltään syvän punainen ja maultaan kuiva ja hedelmäinen.
Barossa Valley -rosee toimi hyvin ruokien kanssa. Merikrotin poski tarjoiltiin välimerellisen kasvishöystön kanssa. Minä tykkäsin kovasti, tomaattinen höystö jakoi voimakkuudellaan pöytäseurueen mielipiteet. Merikrottia olen ehkä joskus ennekin maistanut, mutta yllätyin kalan lihaisuudesta. Hyvä annos - taas!
Illan kolmas viini tulee Itävallasta luomutilalta. Keskitäyteläinen luomuviini on valmistettu Blauburgunder -rypäleistä.
Kevätkananpoikaa tarjoiltiin kahdelle ruokailijalle yhdeltä lautaselta - en siis yksin syönyt kokonaista kanaa. Kana oli erittäin maukas, ihan parhaimpia ravintolassa syömistäni kana-annoksista. Porkkanpyre oli oikein maukas ja annoksen kokonaisuuden viimeisteli omaan makuuni yllättävän hyvä ja paras ankanmaksakastike. En ole lainkaan ankan- tai hanhenmaksan ystävä, mutta tässä kastikkeessa oli mielenkiintoinen toffeemainen, makea maku. Harkitut vihannekset sopivat hyvin tämän annoksen kokonaisuuteen. Makuyhdistelmät olivat loistavia.
Juustolautaselta löytyi kolme juustoa: manchegoa, vuohenjuustoa ja gorgonzolaa. Juustojen kanssa oli hieman mauttomia ruiskrispejä ja mukavan kirpakka kirsikkakarviaishillo. Juustolautasesta riitti hyvin maistiaiset kahdelle.
Jälkiruokaviiniksi oli valikoitu Torresin Floralis Moscatel Oro, joka sopi hyvin jälkiruuan eli suolaheinäjäätelön, suklaakastikkeen, pannacotan ja kardemummakeksien kanssa. Jälkiruuan suolaheinäjäätelö oli todella hyvää, nimen perusteella en olisi osannut ajatella näin maukasta jäätelöä kohta nauttivani. Annoksen pannacotta jäi maultaan vähän vaisuksi, suklaakastike oli mukavan tuhtia ja suklaista.
Illallinen Emossa oli laadultaan huippu. Harvoin saa ihan näin täydellistä kokonaisuutta ravintolassa, ettei juuri kohtaa mitään puutteita. Ruoka oli läpi menun maukasta, kekseliästä ja raikasta - tosi hyvä fiilis jäi annoksesta kuin annoksesta.
Hinta vastasi laatua. Kahdelta ruokailijalta High Five -menut aperitiivien ja viinien kera kustansi 153 €. Loppulaskua vähensi EatHelsinki -kirjan alennus, joka oli kahdelle ruokailijalle toinen menu puoleen hintaan. Ilolla maksoimme.
Onnistuneen iltaan Emossa vaikutti hyvän seuran, ruuan ja juoman lisäksi ravintolassa vallinnut mukava tunnelma. Meininki oli mukavan eloisa läpi illan, Emossa tuli positiivisella tavalla kotoinen fiilis. Toinen tärkeä seikka oli palvelu, joka oli huippuluokkaa. Kaikki toimi, ja lisäksi meidän pöydän tarjoilija oli aivan huippu, joka enemmän kuin osasi hommansa. Kiitos vielä kerran!
Meiltä tulee vahva suositus Emolle edelleen. Tässä vaan sitten mietitään, että koskas mentäis Emoon seuraavan kerran.
EMO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti