Juurileipää!

Leipä ja erityisesti juurileipä on vaan niin hyvää. Leipää olen syönyt aina ja tykännyt siitä niin paljon! Ravintolavierailuilla ollaan aina kiinnitetty huomiota leipiin ja muistijäljen ovat jättäneet mm. Chef & Sommelierin leivät ja siellä erityisesti taivaallisen ihana rosmariinilla maustettu ruisleipä. Ravintola Ragun illallisella leipävalikoima oli mieletön ja onneksi Helsingistä löytyy nyt ihana leipomo-ravintola Levain, joka on leivänrakastajan taivas! Viimeksi olin juurileivästäaivan fiiliksissä ravintola Kerhon lounaalla - mahtavaa, että lounaalla tarjotaan ihan todella hyvää juurileipää! 

Ravintola Kerhon leipomon, konditorian PH7:n leipiä maistelimme myös taannoisella Tukholman risteilyllä. Suosittelen tutustumaan konditoria PH7:n tuotteisiin - leivät olivat ihan älyttömän hyviä! Ja niin ovat konditorian makeat tuotteet myös. 

Juurileivät ovat minun makuun aivan täydellisiä leipiä. Itse innostuin toden teolla juurileivän leivonnasta viime syksynä, kun osallistuin Järvenpään Opiston loistavalle ruisleipäkurssille. Ruisleipäkurssi kesti yhden illan (noin 4h) ja kurssin vetäjänä toimi Tiia Kylänpää, joka todella hyvin opetti meille perinteisen, juureen leivotun ruisleivän salat.

Taikinan oli Tiia tehnyt meille valmiiksi, koska juureen leivottu leipä vaatii aikaa. Ensin sekoitetaan kädenlämpöiseen veteen (1,5l) juuri (2 dl) ja niin paljon jauhoja, että syntyy sakea velli. Tämä seos jätetään lämpimään ja vedottomaan paikkaan 1-2 vuorokaudeksi. Seosta voidaan sekoitella ja hämmennellä joitakin kertoja ja lisätä samalla jauhoja. Seuraavana päivänä on erittäin tärkeää muistaa ottaa juurta talteen seuraavaa leivontakertaa varten!  

Tässä vaiheessa taikinaan lisätään suola (3-4 tl) ja se alustetaan niin, että se on sopivan kiinteää. Jauhoja kannattaa lisätä vähitellen, koska jauhot imevät nestettä ja taikina saattaa muuten turvota turhan kovaksi. Hieman löysemmästä taikinasta tulee maukkaampi leipä. 

Alustetun taikinan pinta tasoitetaan ja siihen painetaan kämmensyrjällä risti. Taikina jätetään kohoamaan vedottomaan paikkaan 1-2 tunniksi, ja ristikuvion kadottua taikina on valmis leivottavaksi. 

Taikina painellaan kiinteäksi ja siitä pyöritellään limppuja tai reikäleipiä. Teimme kurssilla ruislimppua, reikäleipää ja pieniä ruisleipäsiä. Reikäleipiin tuleva taikina kannattaa jättää vähän löysemmäksi. 

Oli kiva seurata ammattilaisen työtä ja myöskin itse saada opastusta erityisesti tässä leivän pyörittämisvaiheessa. 

Leivän annetaan kohota liinalla peiteltynä noin tunnin verran, kunnes pinta hieman repeilee. 

Reikäleivät ja ruisleipäset voi pistellä haarukalla ennen uuniin laittamista ja myöskin suihkauttaa vettä päälle. 

Paistoimme leipiä noin 225-250 asteessa hetken ja sen jälkeen lämpötilaa alennettiin noin 200 asteeseen ja paistamista jatkettiin noin puoli tuntia. Limput ovat kypsiä, kun ne kumisevat ontosti pohjaan koputellessa. Reikäleivät paistuvat noin 20-30 minuuttia. 

Arvatkaa vaan, miten ihanalta maistui uunituore (eka itse tehty!) ruisleipänen voin kera!

Ruisleipäkurssi oli yksi parhaista ruokaan liittyvistä kursseista, joihin olen osallistunut. Kurssin myötä olen itse innostunut leipomaan juurileipää kotona. Kurssilta saimme Tiian 40 vuotta vanhaa ruisjuurta matkaan, josta on aivan huippua leipoa niin ruisleipää kuin vaaleampaa versiota. Viimeisin innostus ruisleivän saralla on ollut maustaa se Chef & Sommelierin tapaan rosmariinilla. Aika hyvää tuli ensi kerralla - saa nähdä millaista huomenna! Juurileivän ja -sämpylöiden leipominen on hauskaa puuhaa. Omat kotileipomukset ovat onnistuneet vaihtelevalla menestyksellä ja varsinkin paistoaikaa on pitänyt seurailla tarkkaan, uunit kun ovat erilaisia. Mutta tekemällä oppii, toivottavasti! 

Taannoisen Hesarin jutun innoittamana olen viime aikoina ollut erityisen innostunut leipomaan vaaleaa leipää ruisjuureen. Suosittelen tutustumaan Hesarin juttuun! Ohje on tosi hyvä ja olen saanut tällä reseptillä aikaan ihania sämpylöitä. Paras paistotulos on tullut, kun olen käyttänyt pizzakiveä. Jutussa annetaan ohje myös vehnäjuureen valmistukseen ja vehnäjuurileipään. Tähän tutustun seuraavaksi - kohta alkaa olemaan jääkaappi täynnä erilaisia juuria! Hesarin jutun lisäksi suosittelen tutustumaan Teemun ja Markuksen leipäkirjaan ja jos oikein todella innostunut hapanjuurileivonnasta, kannattaa liittyä facen Hapanjuurileipojat-ryhmään. 

Mutta jos sä et innostu juurileivonnasta, niin sitten kannattaa käydä hakemassa omat leivät Levainista, jonka nimikkoleipä on niin hyvää. Yksi pitkäaikainen leipäsuosikkini on Fazerin Grand Blanc -leipä, jota usein nappaan matkaan City Centerin myyntipisteestä. Uusin suosikki on kotikulmilla sijaitseva ravintola Kerho, josta juurileipää on myynnissä myös kotiin ostettavaksi edulliseen hintaan. 

Oispa kiva kuulla, mitkä ovat sinun leipäsuosikkisi? Tai mistä sinä käyt ostamassa herkkuleivät? Ootko jo kokeillut juurileivän tai -sämpylöiden leipomista?