Tampereella!

Lomalla on mukavaa monestakin syystä. Yksi näistä on spontaanit lähdöt! Kuten kurvaus mökkimatkalta Tampereen kautta. Suosittelen kokeilemaan. 

Tampereen reissuilla on jo pienimuotoiseksi perinteeksi muodostunut saunominen ja uiminen aivan valloittavan ihanassa paikassa, Rauhaniemen kansankylpylässä. Vuodenajasta riippuen täällä nautitaan joko kesäillan lämmöstä tai talvisesta pakkassäästä.Rauhanniemen kansankylpylästä on tullut yksi lempipaikoistani Tampereella. Yleisessä saunassa on aivan oma fiiliksensä ja mikäs sen mahtavampaa on kuin saunomisen lomassa pulahtaa tilanteesta riippuen joko ihanasti virkistävään tai sitten jääkylmään veteen.

Rauhaniemessä on pari saunaa, jotka ovat yhteisiä miehille ja naisille, suihkut ja pukuhuone. Saunat lämpiävät vuoden jokaisena päivänä (!) maanantaista torstaihin klo 15.00-20.00, perjantaina 15.00-20.30 ja viikonloppuisin klo 
13.00-19.30.  Kertakäynti aikuisilta kustantaa 6 €. 

Käynti vuonna 1929 rakennetussa kansankylpylässä on elämys. Ihan ehdoton käyntikohde Tampereella. 

Saunan ja uinnin jälkeen siirryimme Nekalan paikalliseen kuppilaan, Wanhaan Tappiin. Paikka valikoitui aivan käytännöllisistä syistä, sijainti Tampereen tukikohdan lähellä sekä mutkaton paikka ja ruoka. Ravintola sijaitsee entisin pankin tiloissa, josta paikan nimikin on lähtöisin. Rakennuksessa on ollut aiemmin Tampereen aluesäästöpankki eli TAP. Wanha Tappi on niittänyt mainetta hampurilaisillaan ja kanansiivillään. Me teimme tähän iltaan kuitenkin toiset valinnat. 

Alkuun oli heti oluen seuraksi saatava jotain nopeaa suolaista syötävää. Chiliperunoita saimme eteemme ison kulhollisen (3,50 €). Perunat olivat hyvät. Simppelisti maustettu chilikastikkeella. Maku oli selvästi ulkonäköä parempi.  

Halloumi-pestoleipä (9,50 €) tarjottiin reilun salaatin kera. Annoksessa oli kaksi isoa leipää - tästä riittää hyvin kahdelle, ellei nyt satu olemaan jättinälkä. Leipä oli maultaan aivan perusjees. Suolakurkun viipaleet olivat turha lisäke halloumin ja peston kanssa. 

Wanhan Tapin Punajuuri-aurajuustopaistosta (11 €) on kehuttu ja mielenkiinnolla odotimme, mitä eteemme saamme. Tämäkin annos oli helposti jaettavissa kahdelle. Punajuuripaistos oli hyvä. Paistoksessa oli sopivasti aurajuustoa, joten punajuuren oma maku ei peittynyt juuston alle. Rosmariiniperunoita oli muutama lohko, ilman suolaa tai ainakin heikosti suolattuina. Oman suolauksen jälkeen perunat olivat maukkaita, hyvin kypsennettyjä ja rapeita. Näitä olisi saanut olla enemmän. Annoksen salaatti oli erittäin runsas.  

Wanha Tappi on aivan mukava lähikuppila ja toimi meidän iltaan hyvin. Ruokalistat olivat pöydässä ja ruuat käytiin tilaamassa tiskillä, hoitui nopeasti. Wanhassa Tapissa ruoka-annokset olivat reiluja ja hintalaatusuhde aivan kohdillaan.  

Tampereen kyläreissuille on muodostunut kuin huomaamatta mukavia perinteitä. Kahvi on aina laadukasta ja täällä saa "tilattua" mieleisensä kaffen. Ennen avantouintireissua hienoiseen matkaväsymykseen piristyksenä toimi espresso macchiato.

Aamukahvi oli toki jättelatte, joka valmistettiin pavuista jauhettuna, Kaffecentralenista ostetulla tyylikkäällä koneella ja toki ihan parhaasta kahvimaidosta. 

Tampereen tukikohdan aamuihin kuuluu myös luomukaurahiutaleista keitetty kaurapuuro, johon ihanan pehmeän maun tuo myöskin samainen kahvimaito, jota puuron joukkoon lorautin kypsennyksen loppuvaiheessa. Sitten vielä sekaan reilu lusikallinen dulce de lecheä eli kinuskikastiketta ja kasa mustikoita. Ihan paras puuro!

ja ihan paras aurinkoinen, talvinen Tampere!